1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lopettavatko rokotukset pandemian?
Tiede­pääkirjoitus 22/2021 vsk 76 s. 1367

Lopettavatko rokotukset pandemian?

Faktakuva

Pekka Nuorti

Koronaviruspandemialla on kahdet kasvot: rikkaissa maissa rokotukset ovat vähentäneet kuolemia ja sairaalahoitoja merkittävästi, mutta maailmanlaajuisesti uusia infektioita todetaan enemmän kuin koskaan. Synkin tilanne on Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Maailman väestöstä vain noin 10 % on saanut ensimmäisen rokoteannoksen, ja rokotteiden saatavuudessa on ongelmia (11 Wouters OJ, Shadlen KC, Salcher-Konrad M ym. Challenges in ensuring global access to COVID-19 vaccines: production, affordability, allocation, and deployment. Lancet 2021;397:1023–34.). EU:n strategian kulmakivenä rajoitusten purkamiselle on 70 %:n rokotuskattavuus aikuisväestössä. Tämä on kuvattu "laumasuojan rajaksi", ja siihen on kohdistunut suuria odotuksia. Mutta mitä laumasuoja tarkoittaa? Voimmeko odottaa nopeaa paluuta pandemiaa edeltävän ajan toimintamalleihin?

Täsmällistä raja-arvoa tai päivämäärää laumasuojalle ei ole.

Laumasuojassa väestön lisääntyvä immuniteetti infektiotautia kohtaan rokotusten tai sairastamisen seurauksena antaa epäsuoraa suojaa myös niille, joilta immuniteetti puuttuu. Laumasuojaa voi olla paljon tai vähän sen mukaan, kuinka monella on vastustuskyky tautia kohtaan. Rokotteen tulee estää tartuntoja, jotta se saa aikaan laumasuojaa.

Laumasuojan kynnys (herd immunity threshold) on se immuunien henkilöiden osuus, jonka jälkeen infektion ilmaantuvuus alkaa pienetä. Sitä pidetään kriittisenä taudin eliminaatiolle (22 Fine PE. Herd immunity: history, theory, practice. Epidemiol Rev 1993;15:265–302.). Epidemian leviämisen pysäyttävä rokotuskattavuus (immuniteetin taso väestössä) on riippuvainen viruksen tarttuvuudesta (R). Se vaihtelee väestöissä mm. käytetyn rokotteen, virusmuunnosten ja rokotettujen henkilöiden käyttäytymisen mukaan.

Helpommin tarttuvat virusmuunnokset nostavat tarvittavaa rokotuskattavuutta. Tuoreissa tutkimuksissa on viitteitä oireettomien ja oireisten infektioiden vähenemisestä kahdesti rokotetuilla (33 Haas EJ, Angulo FJ, McLaughlin JM ym. Impact and effectiveness of mRNA BNT162b2 vaccine against SARS-CoV-2 infections and COVID-19 cases, hospitalisations, and deaths following a nationwide vaccination campaign in Israel: an observational study using national surveillance data. Lancet 2021;397:1819–29.), mutta ennen täyttä rokotussarjaa infektion ja tartunnan estokyky voi olla heikompi (44 Abu-Raddad LJ, Chemaitelly H, Butt AA. Effectiveness of the BNT162b2 Covid-19 vaccine against the B.1.1.7 and B.1.351 variants. N Engl J Med, verkossa 5.5.2021. doi: 10.1056/NEJMc2104974). Virusmuunnosten aiheuttamat läpäisyinfektiot ovat harvinaisia, mutta rokotettukin henkilö voi saada tartunnan tai tartuttaa (55 Kustin T, Harel N, Finkel U ym. Evidence for increased breakthrough rates of SARS-CoV-2 variants of concern in BNT162b2 mRNA vaccinated individuals. medRxiv, esijulkaisu. doi. 10.1101/2021.04.06.21254882). Tämäkin vaikeuttaa riittävän kattavuuden määrittämistä.

Täsmällistä raja-arvoa tai päivämäärää laumasuojan kynnykselle ei siis todellisuudessa ole. Laumasuoja ei myöskään kokonaan lopeta tartuntoja tai paikallisia epidemioita, kun rajoitustoimia poistetaan.

Immuniteetti endeemisiä koronavirusinfektioita vastaan on suhteellisen lyhytkestoinen (12–18 kk), ja tämä vaikuttaa epidemia-aaltojen väliseen aikaan (66 Shaman J, Galanti M. Will SARS-CoV-2 become endemic? Science 2020;370:527–9.). Myös immuniteetti SARS-CoV-2:ta kohtaan jää todennäköisesti kausittaiseksi.

Lue myös

Rokotteiden suojatehon kesto ratkaisee sen, kuinka usein uusintarokotus tarvitaan. Vasta-ainetasot laskevat ajan kuluessa, ja suoja todennäköisesti hiipuu. Nyt seuranta-aika on vasta lyhyt, ja soluvälitteisen immuniteetin rooli vaatii lisätutkimuksia. Riittävän suojan ylläpito esimerkiksi vuosittaisilla uusintarokotuksilla, kuten influenssassa, olisi tulevaisuudessa valtava haaste.

SARS-CoV-2:n jäämistä endeemiseen viruskiertoon pitää todennäköisenä 90 % yli sadasta haastatellusta asiantuntijasta (77 Phillips N. The coronavirus is here to stay - here’s what that means. Nature 2021;590:382–4.). Paikallinen eliminaatio voi olla mahdollista, mutta viruskierto ja ajoittaiset epidemiat jatkuvat rokottamattomissa väestöryhmissä ja heikon rokotuskattavuuden alueilla. Tämä infektiopaine lisää uusien virusmuunnosten mahdollisuutta.

Laumasuoja on liikkuva maali. Vaikka sen kynnystä ei maailmanlaajuisesti saavutetakaan, rokotusten tuottama kasvava epäsuora suoja vähentää tautitaakkaa. Riskiryhmissä tauti lievenee säännöllisesti päivitettävien tehosterokotusten ja uusien hoitomenetelmien ansiosta. Epidemiarypäät hallitaan tartunnanjäljityksen ja ajoittaisten matala-asteisten rajoitusten avulla.

Evoluutio ei koske pelkästään virusta: pandemiat ovat aina muuttaneet yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten käyttäytymistä. Entiseen paluun sijaan meidän tuleekin sopeutua tulevaisuuteen, jossa elämme koronaviruksen kanssa, kuten aiempienkin pandemioiden aiheuttajien.

Kirjoittajat
Pekka Nuorti
LT, epidemiologian professori
Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö
Sidonnaisuudet

Pekka Nuorti: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Wouters OJ, Shadlen KC, Salcher-Konrad M ym. Challenges in ensuring global access to COVID-19 vaccines: production, affordability, allocation, and deployment. Lancet 2021;397:1023–34.
2
Fine PE. Herd immunity: history, theory, practice. Epidemiol Rev 1993;15:265–302.
3
Haas EJ, Angulo FJ, McLaughlin JM ym. Impact and effectiveness of mRNA BNT162b2 vaccine against SARS-CoV-2 infections and COVID-19 cases, hospitalisations, and deaths following a nationwide vaccination campaign in Israel: an observational study using national surveillance data. Lancet 2021;397:1819–29.
4
Abu-Raddad LJ, Chemaitelly H, Butt AA. Effectiveness of the BNT162b2 Covid-19 vaccine against the B.1.1.7 and B.1.351 variants. N Engl J Med, verkossa 5.5.2021. doi: 10.1056/NEJMc2104974
5
Kustin T, Harel N, Finkel U ym. Evidence for increased breakthrough rates of SARS-CoV-2 variants of concern in BNT162b2 mRNA vaccinated individuals. medRxiv, esijulkaisu. doi. 10.1101/2021.04.06.21254882
6
Shaman J, Galanti M. Will SARS-CoV-2 become endemic? Science 2020;370:527–9.
7
Phillips N. The coronavirus is here to stay - here’s what that means. Nature 2021;590:382–4.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.