1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten sterilisaatio nyt tehdään?
Tiede­pääkirjoitus 48/2017 vsk 72 s. 2793

Miten sterilisaatio nyt tehdään?

Sterilisaatio on ollut yleinen ehkäisytapa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastointihistorian aikana Suomessa on tehty eniten sterilisaatioita vuonna 1996, jolloin lähes 12 600 naista ja 1 800 miestä steriloitiin. Sittemmin kokonaismäärä on vähentynyt. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 steriloitiin 2 179 naista ja 2 748 miestä, ja ensimmäistä kertaa miehiä steriloitiin enemmän kuin naisia.

Perinteisesti naisen sterilisaatio on tehty joko vatsaontelon tähystyksessä tai avoleikkauksena sektiosynnytyksen yhteydessä sitomalla, katkaisemalla tai sulkemalla klipseillä munanjohtimet. Vuonna 2005 Suomeen tuli saataville kohduntähystyksessä tehtävä sterilisaatiomenetelmä (Essure), jossa munanjohtimiin viedyt implantit tukkivat munanjohtimet kolmessa kuukaudessa. Koska tämä vaihtoehto voitiin tehdä polikliinisesti ilman nukutusta, se oli potilaille helpompi ja säästi resursseja. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2015 naisten sterilisaatioista yli puolet tehtiin tällä menetelmällä.

Sterilisaatiokohu tulee vastaan työssä jatkossakin.

Sittemmin osa kohduntähystyksessä steriloiduista naisista alkoi saada oireita, jotka he yhdistivät sterilisaatioon. Oireita olivat kivut ja vuotohäiriöt ja lisäksi muun muassa väsymys, turvotus, ihottuma ja hiustenlähtö. Oireisto on ollut korostuneesti esillä sosiaalisessa mediassa niin meillä kuin muuallakin, ja melko nopeasti tämän sterilisaatiotavan kysyntä väheni. Suomessa Essure-implanttien myynti lopetettiin 25.6.2017 liiketoiminnallisista syistä, ja nyt Bayer on päättänyt lopettaa myynnin ja jakelun pysyvästi kaikissa muissa maissa paitsi Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on hiljattain arvioinut tuotetta ja tullut siihen tulokseen, että sen hyöty-riskisuhde on edelleen suotuisa (11 https://www.fda.gov/medicaldevices).

Lue myös

Polikliininen sterilisaatio oli tehokas ja kustannusvaikuttava ehkäisymenetelmä, ja sen puuttuminen muuttaa ehkäisyn valintaa. Ensisijaisesti vaihtoehto on hormonikierukka tai ehkäisypillerit, joilla saadaan hoidetuksi myös vuotohäiriöitä ja kuukautiskipuja. Perinteinen munanjohtimien sitominen sekä sulkeminen klipseillä ovat edelleen varteenotettavia vaihtoehtoja. Keskustelua on viime aikoina herättänyt munanjohtimien poisto sterilisaatiotoimenpiteenä munasarjasyövän riskin vähentämiseksi (22 ACOG Committee Opinion. Salphingectomy for ovarian cancer prevention. Obstet Gynecol 2015;125:279–81.,33 Poole E, Rice M, Crum C, Tworoger S. Salpingectomy as a potential risk-reducing procedure. J Natl Cancer Inst 2015;107(2). doi: 10.1093/jnci/dju490), mutta näyttö sen hyödystä on vielä ristiriitaista. Toimenpide on perinteistä klipsisterilisaatiota selvästi vaativampi ja vie enemmän aikaa. Miehen sterilisaatio voidaan edelleen toteuttaa polikliinisena toimenpiteenä, ja siihen liittyvät ennakkoluulot ovatkin vähenemässä lisääntyneiden toimenpidemäärien perusteella. Uusia hyviä sterilisaation vaihtoehtoja ei ole tulossa markkinoille.

Sterilisaatiokohu tulee vastaan terveydenhuollon ammattilaisten työssä jatkossakin. Lukuisat potilaat liittävät Essure-implantteihin oireita, joihin pitää ottaa kantaa. Poistetaanko spiraalit vai hyötyvätkö potilaat jostain muusta hoidosta enemmän? Miten ohjeistamme potilaita sterilisaatiovaihtoehdoista? Jos tarjoamme munanjohdinten poistoa sterilisaatiopotilaille, pitäisikö tämänkaltaista ehkäisevää kirurgiaa tarjota kaikille halukkaille naisille? HUS-sairaanhoitopiirissä on ohjeistettu ensisijaisesti tarjoamaan konservatiivinen ehkäisyvaihtoehto ja sterilisaatiovaihtoehtona Filshien-klipsit. Essure-implanttien poisto ratkaistaan tapauskohtaisesti harkiten ja potilaan kanssa keskustellen, kun potilaalle on annettu asiallista informaatiota.

Olisi toivottavaa, että somekohu Essuren ympärillä rauhoittuu. FDA:n sivuilta saatava informaatio on asiallista. Tilannetta voidaan jäädä seuraamaan ja Essure-menetelmän valinneet naiset voivat jatkaa implanttien käyttöä.

Kirjoittajat
Ewa Jokinen
LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
HYKS
Ritva Hurskainen
LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Hyvinkään sairaala
Päivi Härkki
LKT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri
HYKS
Sidonnaisuudet

Ewa Jokinen: Ei sidonnaisuuksia.

Päivi Härkki: Luento- ja asiantuntijapalkkio (Gedeon Richter Nordics Ab), kokouskulut (Bayer).

Ritva Hurskainen: Luento- ja asiantuntijapalkkio (Gedeon Richter Nordics Ab).

Kirjallisuutta
1
https://www.fda.gov/medicaldevices
2
ACOG Committee Opinion. Salphingectomy for ovarian cancer prevention. Obstet Gynecol 2015;125:279–81.
3
Poole E, Rice M, Crum C, Tworoger S. Salpingectomy as a potential risk-reducing procedure. J Natl Cancer Inst 2015;107(2). doi: 10.1093/jnci/dju490

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Asiantuntijat rajoillaan

Hanna Nohynek pohtii asiantuntijuuden ja lobbauksen rajoja.

Ajassa
Sote-malli sopii lääkäreille

– Hoitotakuun kiristäminen pitää toteuttaa mahdollisimman pian, Lääkäriliiton Heikki Pärnänen muistuttaa.

Ajassa
Miten Lääkäriliitto pyrkii vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin?

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiivistäminen on ollut liiton ykköstavoite hallitusohjelmaan, liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Ajassa
Etätyö vaatii kokemusta

Isoin plussa on se, ettei aika kulu enää työmatkoihin – talvella saan tehdä töitä takkatulen ääressä ja kesällä terassilla, Marika Kandell sanoo.

Tieteessä
Väitös avasi uuden lähestymistavan sydänperäiseen sokkiin

Heli Tolppanen tutki EKG-muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvoa akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa.

Ajassa
Onko teillä tilaa?

Potilassiirrot välittävä ohjelmisto nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä, kertoo ohjelmistoyhtiön toimitusjohtaja, lääkäri Taavi Saviauk.