1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Se olisin voinut olla minä
Tiede­pääkirjoitus 1-2/2018 vsk 73 s. 10

Se olisin voinut olla minä

Kuvituskuva 1

Pekka Louhiala

dosentti, yliopistonlehtori, lastentautien erikoislääkäri

Helsingin yliopisto, Clinicum, kansanterveystieteen osasto

Niin kauan kuin muistan, Nuori Lääkäri -lehdessä on ollut osasto nimeltä Kantelut. Siinä Valviran tai sen edeltäjien lääkärit ovat kuvanneet tapauksia, joissa lääkärin toiminnasta on kanneltu viranomaisille. Rohkenen arvella, että Kantelut on vitsipalstan ohella ollut lehden luetuinta aineistoa. Osa artikkeleista on kuvannut ongelmia, jotka johtuvat esimerkiksi lääkärin päihderiippuvuudesta. Monesti lukijan on kuitenkin ollut helppo samaistua kantelun kohteeseen ja ajatella: arjen kiireessä minullekin olisi voinut käydä noin.

Viime vuonna lääkäreitä puhuttivat Tanskassa ja Suomessa sattuneet tapaukset, joissa nuori lääkäri oli tuomiolla rikoksesta epäiltynä. Tätä kirjoitettaessa molemmat tapaukset odottavat mahdollista korkeimman oikeuden käsittelyä.

”Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tapahtunut.”

Tanskalaisessa tapauksessa lääkäri oli suullisesti määrännyt verensokerin tutkittavaksi vatsakipuiselta potilaalta, joka sairasti diabetesta. Tutkimus oli jäänyt tekemättä. Lisäksi potilas oli tuntemattomasta syystä määrätty olemaan ravinnotta, kunnes tarvittava TT-tutkimus olisi tehty. Koskaan ei selvinnyt, miksi viimeksi mainittu määräys oli tehty ja mistä se oli peräisin. Potilas kuoli todennäköisesti hypoglykemian komplikaatioihin, ja lääkäri sai tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tuomio sai aikaan ennennäkemättömän kampanjan sosiaalisessa mediassa. Ensin lääkärit ja myöhemmin myös hoitajat ilmaisivat tukensa tuomion saaneelle lääkärille postaamalla kuvansa Facebookiin tai Twitteriin ja varustamalla sen hashtagilla #detkuhavaeretmig (se olisin voinut olla minä).

Suomalaisessa tapauksessa oli kyse sydäninfarktipotilaasta, jonka siirtyminen terveyskeskuksesta keskussairaalaan viivästyi. Tapauksen uutisoinnissa on ollut paljon esillä se, että potilas kieltäytyi aluksi lähtemästä keskussairaalaan ja lääkäri sai vasta pitkän suostuttelun jälkeen aikaan kompromissiratkaisun. Potilas meni lopulta ilmeisesti kotinsa kautta taksilla sairaalaan, missä hänen kuntonsa romahti heti.

Käräjäoikeuden päätöksessä potilaan kieltäytymiselle ei kuitenkaan annettu painoarvoa, vaikka kaksi sairaanhoitajaa todisti potilaan kieltäytymisestä sekä Valviralle että oikeudessa. Lääkärin saama tuomio perustui muun muassa siihen, että alueellista hoitosuositusta ei noudatettu. Valviran lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei lääkäri ollut laatinut asiakirjamerkintöjä potilaan haluttomuudesta lähteä sairaalaan.

Lue myös

Vaikka Tanskan ja Suomen tapaukset ovat monin tavoin erilaisia, niillä on yksi yhteinen piirre: "mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tapahtunut". On toki ymmärrettävää, että viranomaiset tekevät johtopäätöksiä ensisijaisesti asiakirjojen perusteella. Yhtä ymmärrettävää on, että tämä herättää lääkäreissä huolen siitä, mitä kaikkea lopulta pitäisi jokaisesta potilaasta kirjata. Oikeudenkäyntiasiakirjojen hypoteettinen ihannekuva lääkärin työstä voi kliinikon näkökulmasta tuntua olevan toisesta maailmasta.

"Lääkäri, joka ei tee virheitä, näkee liian vähän potilaita", sanoi emeritusprofessori Martti Kekomäki televisiokeskustelussa vuosia sitten. Jokainen kliinistä työtä tehnyt lääkäri tajuaa, kuinka osuvasti lause kuvaa lääkärin työn erästä keskeistä ulottuvuutta.

On väärää kollegiaalisuutta peitellä virheitä tai piittaamattomuutta. Oikeaa kollegiaalisuutta on se, että ollaan kollegan rinnalla silloin, kun hänen arkityön tiimellyksessä tekemiään ratkaisuja ja niiden seurauksia arvioidaan oikeudessa. Ja sanotaan vaikka että "se olisin voinut olla minä".

› Lue myös Millainen kollega olet? s. 12–15.

Kirjoittajat
Pekka Louhiala
dosentti, yliopistonlehtori, lastentautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto, Clinicum, kansanterveystieteen osasto
Sidonnaisuudet

Pekka Louhiala: Sivutoiminen yksityisvastaanotto (Mehiläinen Hämeenlinna),

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.