1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tartunnanjäljitystä tarvitaan edelleen
Tiede­pääkirjoitus 41/2021 vsk 76 s. 2279

Tartunnanjäljitystä tarvitaan edelleen

Kuvituskuva 1

Pekka Nuorti

Koronarokotusohjelma on edennyt Suomessa hyvin, ja valitun strategian (kuolemien ja vakavien tautien esto, pidennetty rokotusväli) vaikuttavuudesta on jo näyttöä. Rokotukset ovat muuttaneet epidemian kulkua ratkaisevasti, mutta valtavirukseksi levinnyt deltamuunnos on lisännyt ennusteiden epävarmuutta.

Rajoitusten purkamisen vuoksi kontaktit ovat lisääntyneet, ja siksi tartuntaketjut ovat laajempia ja monimutkaisempia. Tämä kuormittaa tartunnanjäljitystä sairaanhoitopiireissä ja heijastuu muun hoidon saatavuuteen. Rokotuskattavuuden laajentuessa on kysytty, onko jäljitys ja siihen liittyvä testaus enää tarpeellista. Vastaus edellyttää tartunnanjäljityksen epidemiologisen perustan ja tavoitteiden ymmärtämistä.

Muuttuvassa tilanteessa ­tartunnanjäljityksen ­käytäntöjä ­tulee kehittää.

Tartunnanjäljitys on koko pandemian ajan ollut yksi epidemian hallinnan kulmakivistä (11 Chung S-C, Marlow S, Tobias N ym. Lessons from countries implementing find, test, trace, isolation, and support policies in the rapid response of the COVID-19 pandemic: a systematic review. BMJ Open 2021;11(7):e047832.). Tavoitteena on nopea indeksitapauksen eristäminen, altistuneiden tunnistaminen ja karanteeni jatkotartuntojen ehkäisemiseksi. Tartuntaketjujen katkaisun ohella jäljityksistä on saatu tärkeää tietoa suuren riskin tartuntapaikoista, mikä on auttanut viranomaisia torjuntatoimien kohdistamisessa (22 Rannikko J, Sirkeoja S, Kaila V ym. Koronavirustestaus ja tartunnanjäljitys – kokemuksia Pirkanmaalta. Suom Lääkäril 2020;34:1610–2.).

Tartunnanjäljitystä on Suomessa toteutettu tehokkaammin kuin monissa vertailumaissa (33 Smith LE, Potts HWW, Amlôt R ym. Adherence to the test, trace, and isolate system in the UK: results from 37 nationally representative surveys BMJ 2021;372:n608. doi:10.1136/bmj.n608): Euroopan tautikeskuksen ECDC:n tartunnanjäljityksen tehokkuutta mittaavien indikaattorien perusteella (44 European Centre for Disease Prevention and Control. Monitoring and evaluation framework for COVID-19 response activities in the EU/EEA and the UK – 17 June 2020. Stockholm: ECDC; 2020.) viiveet testauksessa ja altistuneiden tavoittamisessa ovat olleet pääosin lyhyitä ja huomattavan suuri osuus (70–90 %) tartunnanlähteistä on saatu selville. Uusista tartunnoista noin kolmasosa on todettu jo valmiiksi karanteenissa olleilla, mikä on merkittävästi vähentänyt jatkotartuntoja. Tehokas tartunnanjäljitys on osaltaan mahdollistanut lievemmät rajoitukset kuin monissa muissa maissa (55 Our World in Data. COVID-19: Stringency Index [Internet] 2021. https://ourworldindata.org/grapher/covid-stringency-index).

Tartunnanjäljitys ei kuitenkaan ole taikaluoti. Se toimii parhaiten, kun ihmisten kontakteja on rajoitettu ja virus leviää tunnistettavina rypäinä, joissa altistuneet ovat tiedossa ja tavoitettavissa (esim. perhepiiri, työpaikka, harrastusryhmä). Joukkoaltistumisissa (yöelämä, festivaalit, joukkotapahtumat) tartuttavia tai altistuneita henkilöitä on vaikeaa tai mahdotonta tunnistaa. Viruksen levitessä yleisesti väestössä (ilmaantuvuus yli 200/100 000/2 vk) erilliset rypäät sulautuvat yhteen ja epidemia alkaa muistuttaa influenssan leviämistä. Tartunnanjäljitys ei pysy tapausmäärien kasvun perässä, eivätkä henkilöt enää itsekään tiedä, mistä ovat tartunnan saaneet (66 Parkkila S, Saari S, Sormunen P ym. SARS-CoV-2:n tartunta ja leviäminen. Duodecim 2021;137:1743–9.). Rokotuskattavuuden laajetessa tartunnanjäljityksen tehokkuus taas paranee.

Lue myös

Kun koronarajoituksia on purettu, deltamuunnos on edennyt laajasta rokotuskattavuudesta huolimatta ja ylittänyt tartunnanjäljityksen kapasiteetin monissa maissa. Meillä epidemia vaikutti jo tasaantuneen, mutta tartuntojen ilmaantuvuus rokottamattomien joukossa on jälleen kasvussa. Vaikka sairaalahoidon kuormitus on selvästi vähentynyt alun tautiaalloista, jatkuva viruskierto lisää vääjäämättä rokottamattomien ja riskiryhmien sairaala- ja tehohoidon tarvetta (77 Iacobucci C. Covid-19: Act now or hospital admissions could soar, experts tell government. BMJ 2021;374:n2285.). Alkusyksyn epidemiat ovat jälleen liittyneet mm. hoivalaitoksiin, opiskelijatapahtumiin ja suuriin työmaihin.

Yhteiskunnan avaamiseksi kansallisena tavoitteena on 80 %:n rokotuskattavuus 12 vuotta täyttäneillä eli noin 3,9 miljoonan henkilön rokottaminen kahdesti. Tartuntojen dynamiikan kannalta avainasemassa on koko väestön immuniteetti: noin miljoona henkilöä kohdeväestössä jää vaille täyttä rokotussuojaa eivätkä alle 12-vuotiaat (n. 670 000) ole vielä rokotusten piirissä. Vaikka rokotteet vähentävät tartuntoja, ne eivät täysin estä niitä. Viruksen leviäminen ei pysähdy ja kattava laumasuoja jää toiveajatteluksi.

Muuttuvassa tilanteessa tartunnanjäljityksen käytäntöjä tulee kehittää: altistuneen henkilön rokotusstatus huomioidaan jo riskin arviossa ja jäljitystä kohdennetaan suuren leviämisriskin tilanteisiin. Tartunnanjäljitys säilyy epidemiaselvityksen perustyökaluna myös laajan rokotuskattavuuden aikana. Se tukee rokotuksia yhteiskunnan pitämisessä auki.

Kirjoittajat
Pekka Nuorti
LT, epidemiologian professori
Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö
Sidonnaisuudet

Pekka Nuorti: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Chung S-C, Marlow S, Tobias N ym. Lessons from countries implementing find, test, trace, isolation, and support policies in the rapid response of the COVID-19 pandemic: a systematic review. BMJ Open 2021;11(7):e047832.
2
Rannikko J, Sirkeoja S, Kaila V ym. Koronavirustestaus ja tartunnanjäljitys – kokemuksia Pirkanmaalta. Suom Lääkäril 2020;34:1610–2.
3
Smith LE, Potts HWW, Amlôt R ym. Adherence to the test, trace, and isolate system in the UK: results from 37 nationally representative surveys BMJ 2021;372:n608. doi:10.1136/bmj.n608
4
European Centre for Disease Prevention and Control. Monitoring and evaluation framework for COVID-19 response activities in the EU/EEA and the UK – 17 June 2020. Stockholm: ECDC; 2020.
5
Our World in Data. COVID-19: Stringency Index [Internet] 2021. https://ourworldindata.org/grapher/covid-stringency-index
6
Parkkila S, Saari S, Sormunen P ym. SARS-CoV-2:n tartunta ja leviäminen. Duodecim 2021;137:1743–9.
7
Iacobucci C. Covid-19: Act now or hospital admissions could soar, experts tell government. BMJ 2021;374:n2285.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.