• Pekka Nykänen

Voiko hopeaveteen valmistaa ruokaa?

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääkärilehti julkaisee tässä numerossa katsauksen, jonka toivomme lopettavan yhden sortin villityksen. Professorit Kirsi Vähäkangas ja Matti Viluksela Itä-Suomen yliopistosta kirjoittavat tieteelliseen näyttöön perustuen: hopeavesi on haitallista (11 Vähäkangas K, Viluksela M. Hopeaveden väärinkäyttö ja sen haitat. Suom Lääkäril 2018;73:1669–73.).

Hopea ei myöskään ehkäise eikä paranna sairauksia. Aine on elimistölle pelkästään myrkyllinen.

Lääkärin etiikkaan kuuluu toimia potilaiden parhaaksi.

Hakusana "hopeavesi" antaa internetissä toisenlaisen kuvan (22 http://www.hopeavesi.net/hopea.htm).

– Hopeavesi suojelee sairastumiselta ja jos sairastut, niin hopeaveden käyttö tukee lääkehoitoa.

– Kolloidinen hopeavesi on ihmisille ja eläimille täysin myrkytön.

Vauva.fi-keskustelupalstalla utelias kysyy, mistä hopeavettä saa (33 https://www.vauva.fi/keskustelu/2637234/mista-sita-hopeavetta-saa). Hän kertoo kuulleensa, ettei rokotuksia tarvitse, jos käyttää hopeavettä. Suhteessa keskustelupalstan nimeen karmein kysymys tulee lopuksi: voiko hopeaveteen valmistaa ruokaa?

Lääkärikunnan – ja samalla Lääkärilehden – tärkeä tehtävä on taistella uskomus- ja villityshoitoja vastaan. Tehtävä on haastava: yksittäisten potilaiden kokemukset koskettavat, sillä niistä jää tunnejälki. Satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset jäävät toiseksi. Tunne peittoaa järjen.

Kerroimme kevään viimeisessä Lääkärilehdessä, että vuoden 2017 parhaaksi artikkeliksemme oli valittu Markku Sainion ja Kirsi Karvalan artikkeli Sisäilma ja ympäristöherkkyys (44 Sainio M, Karvala K. Sisäilma ja ympäristöherkkyys. Suom Lääkäril 2017;72:848–54.).

Sainio ja Karvala käyvät artikkelissa läpi sisäilmaoireilun taustalla olevia mekanismeja. Pitkäaikainen sisäilmaan liittyvä oireilu on heidän mukaansa osalla potilaista ympäristöherkkyyttä, eli oireilua ei selitä toksikologia. Työterveyslaitoksen asiantuntijoina he ovat tutkineet tuhansia sisäilmaoireista kärsiviä. Lähdeluettelossa on 96 artikkelia.

Tavoite oli avata lääkäreille ja potilaille uusia näkökulmia ja keinoja oireilusta toipumiseen.

Saimme odotetusti palautetta.

"Minkä sidonnaisuuksien perusteella palkitsette täysin vailla minkään valtakunnan tieteellistä pohjaa olevat Sainion ja Karvalan hypoteesit?"

"Harmi, kun Lääkärilehti on mennyt mukaan hömppään eikä tarkista lähteitä."

"Onko Lääkärilehdellä jotain puolueetonta tietoa vastaan?"

Vastaan lyhyesti.

Valinnan teki Lääkärilehden toimitusneuvosto, joukko puolueettomia yleis- ja erikoislääkäreitä. Lähteet on tarkistettu vertaisarvioinnilla. Emme vastusta puolueetonta tietoa. Puhumme sen puolesta.

Sama koskee hopeavettä. Ja mitä tahansa hoitoa.

Tiedon lisääntymisestä huolimatta hopeaveden kaltaisia villityshoitoja ilmestynee lisää. Uskomuksia niiden tehosta pitävät yllä aineiden tuottajat, myyjät sekä yksittäiset potilaat.

Lääkäreiltä tämä vaatii herkkiä tuntosarvia. Lääkinnällisesti väärin käytetyt aineet saattavat vaikuttaa asiallisiin hoitoihin ja voivat olla vaarallisia. On pysyttävä ajan tasalla lääketieteen lisäksi sen ympärillä pyörivistä epämääräisistä ilmiöistä.

Pelkään pahoin, että hopeavettä seuraavat uudet villitykset kuplivat jo pinnan alla.

Lääkärin etiikkaan kuuluu toimia potilaiden parhaaksi ja etsiä tehokkaita sekä turvallisia hoitokeinoja. Epämääräisiin ja turhiin hoitoihin tulee puuttua. Voi olla, että potilaat näyttävät kliinisessä työssä hyötyvän jostain uudesta hoidosta tai luontaistuotteesta. Voi olla, että sille löytyy fysiologisesti järkevä toimintamekanismi.

Se ei riitä. Tarvitaan tieteelliset todisteet ja turvallisuus. Vastuullinen hoito perustuu niihin.

Lisää aiheesta

Yllätys: tutkija ja toimittaja ovat kohtalotovereita
Ylidiagnostiikka suurin syy hoitokulujen nousuun?
Hopeaveden väärinkäyttö ja sen haitat

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
Vähäkangas K, Viluksela M. Hopeaveden väärinkäyttö ja sen haitat. Suom Lääkäril 2018;73:1669–73.
2
http://www.hopeavesi.net/hopea.htm
3
https://www.vauva.fi/keskustelu/2637234/mista-sita-hopeavetta-saa
4
Sainio M, Karvala K. Sisäilma ja ympäristöherkkyys. Suom Lääkäril 2017;72:848–54.

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.