1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hoidon jatkuvuus ratkaisee
Kommentti

Hoidon jatkuvuus ratkaisee

Kokeneet yleislääkärit olisivat parempia päivystäjiä kuin kandit tai vastavalmistuneet, mutta halukkuutta päivystämiseen ei ole, koska muiden syiden lisäksi yleislääkärin työn kivijalka – hoidon jatkuvuus – ei toteudu.

Hoidon jatkuvuus ratkaisee Kuva 1 / 1

Yleislääkärin työn suola on potilaan seurannasta ja tuntemisesta lähtevä monisyinen ongelmanratkaisu. Sairaus joko paranee, kroonistuu tai etenee ja lääkäri näkee kehityksen alkuvaiheen diagnoosiepäilystä joko kuntoutumiseen tai saattohoitoon.

Vanhoina väestövastuuaikoina terveyskeskuslääkäri oppikin tuntemaan oman väestönsä muutamassa vuodessa. Monisairaat kävivät usein, kansantauteja sairastavat kerran parissa vuodessa ja neuvolassa näki perheen kasvun.

Viime kuukausien aikana useista yhteispäivystyksistä on kuulunut huolta yleislääkäripäivystäjien rekrytoinnista.

Lääkärivajeen myötä väestövastuusta luovuttiin, koska samassa kaupungissa tai kuntayhtymässä ei voinut olla niin, että alueella A asuvat pääsivät lääkäriin ja alueella B eivät päässeet, koska virkaan ei ollut saatu edes sijaista. Lääkärivajeen helpottuessa kehiteltiin erilaisia listamalleja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Kun lääkäri hoitaa samoja potilaita, kansanterveystyön tavoitteet väestön elinolojen ja terveyden tuntemisesta, terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä toteutuvat ilman runsaita työryhmiä ja hankkeita. Jos potilaissa on paljon työttömiä, lääkäri alkaa tuntea sosiaali- ja TE-toimiston mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyssä. Jos potilaat ovat pääosin eläkeläisiä, yhteistyökumppaneiksi tarjoutuvat seniorijärjestöt ja kotihoitoyritykset.

Potilaiden tyytyväisyys lisääntyy, kun hän saa asioida samalla ammattilaisella. Lääkärin työ helpottuu ja nopeutuu, kun ei tarvitse takkulevien tietojärjestelmien avulla joka kerta uudelleen perehtyä potilaaseen. Hyvässä potilas-lääkärisuhteessa potilas luottaa lääkäriinsä eikä ole toistuvasti vaatimassa lisätutkimuksia eikä lähetteitä.

Viime kuukausien aikana useista yhteispäivystyksistä on kuulunut huolta yleislääketieteen päivystäjien rekrytoinnista. Kun terveyskeskuksista ei saa aikoja, potilasmäärät yhteispäivystyksissä paisuvat. Päivystäviä lääkäreitä tarvittaisiin lisää. Kokeneet yleislääkärit olisivat parempia päivystäjiä kuin kandit tai vastavalmistuneet, mutta halukkuutta päivystämiseen ei ole, koska muiden syiden lisäksi yleislääkärin työn kivijalka – hoidon jatkuvuus – ei toteudu. Osa yhteispäivystyksen potilaista selkeästi hyötyisi omalääkäristä. Jos terveyskeskuksia ei saada toimimaan, kehitelläänkö muutaman vuoden kuluessa yhteispäivystysten yleislääketieteen osastoille listamalli?

Mieleeni on jäänyt valitus, jota selvittäessäni kävi ilmi, että potilas oli käynyt kahden kuukauden aikana kahdeksalla eri lääkärillä samasta vaivasta. Jotenkin hän oli onnistunut saamaan akuuttiajan terveyskeskukseemme joka viikko. Jokainen lääkäri oli todennut, että vaiva ei vaadi lisäselvittelyjä. Yhdenkään lääkärin kanssa ei ollut syntynyt hoitosuhdetta, jossa olisi potilaan kanssa yhdessä pohdittu oireiden taustaa ja niiden kanssa selviytymistä.

Lue myös

Yleislääkäri ei lausu "ei yleislääketieteellisesti hoidettavaa", vaan sen sijaan kuuntelee, ymmärtää, vastaa kysymyksiin ja selittää, jolloin potilas on valmis uskomaan, että kaikki on tehty, vaikka oireet jatkuvat. Suhteen luominen olisi saattanut onnistua jo kolmella käynnillä, jos olisi onnistuttu antamaan aika joka kerta samalle lääkärille. Loput viisi aikaa olisivat vapautuneet muille potilaille.

Tällä hetkellä potilas joutuu hakemaan perusterveydenhuoltonsa useasta paikasta: pitkäaikaissairauden tarkastuksen terveyskeskuksesta, avun akuuttiasioihin yhteispäivystyksestä ja pikkuvaivoihin yksityiseltä etälääkäriltä. Osaisimmeko luoda terveyskeskuksia tai lääkäriasemia, joissa hoidon jatkuvuus olisi turvattu ja potilas pääsisi vastaanotolle tai voisi käyttää etäpalveluja valintansa mukaan?

Minna Mantila

Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksessa.

Kirjoittajat
Minna Mantila

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Valtuuskunta kokoontuu aamulla syyskokoukseensa

Asialistalla muun muassa digistrategia, jäsenmaksun korottaminen ja eläkeläisjäsenluokan perustaminen.

Pääkirjoitus
Lapsen itsetuhoisuus on hätähuuto

Aluksi on käytävä käsiksi juurisyihin, lasten ja nuorten psykososiaalisiin oloihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
”Joka kokouksessa oppii jotain uutta”

Lääkäritoimitus ­osallistuu Lääkärilehden tiede­artikkeleiden toimi­tus­­­prosessiin.

Tieteessä
Lastenpsykiatrista akuuttiosastohoitoa tarvitsee yhä useampi

TAYS:ssa potilailla oli vakavia häiriöitä ja lähetteen yleisin syy oli itsetuhoisuus.

Tiedepääkirjoitus
Vertaisarviointi on laatutyötä

Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi, kertoo Pertti Saloheimo.

Maailmassa
Kaksi tietä kehon äärelle

Tanssiminen on tuonut uskallusta olla fyysisesti lähellä potilaita, kertoo tanssitaiteen maisteri ja LK Anniina Jääskeläinen.