1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kollegiaalisuuden koeponnistus pelottaa
Kommentti

Kollegiaalisuuden koeponnistus pelottaa

Kun potilaista kilpaillaan, kiusaus vähätellä toista kollegaa tai toista organisaatiota kasvaa. Ensimmäiset merkit tästä pelottavat.

Kollegiaalisuuden koeponnistus pelottaa Kuva 1 / 1

Todellisuus ei aina vastaa 7.1.2014 päivitetyssä Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeessa esitettyjä kauniita periaatteita:

"Jos lääkäri havaitsee tai epäilee, että toisen lääkärin diagnoosi, hoito tai muu menettely on ollut virheellinen, on hänen ilmoitettava havainnoistaan asiallisesti kyseiselle kollegalle ja huolehdittava potilaan asianmukaisesta informoinnista ja hoidosta. Lääkärin on sopimatonta moittia potilaalle kollegansa toimintaa ja hänen on aina muistettava myös oman erehtymisensä mahdollisuus."

Monen kollegan osaamisella ei enää olekaan merkitystä. Merkitystä on sillä missä osaat.

Kollegiaalisuusohjeesta lipsutaan aika ajoin. Usein kyse ei edes ole virheistä, vaan koulukuntaeroista, joilla ei ole mitään vaikutusta hoidon lopputulokseen. Potilaat saattavat kertoa olleensa ensin lääkärin A hoidossa ja sen jälkeen kuulleet lääkäriltä B, että heitä oli hoidettu täysin väärin. Tarinoita kuunnellessa itselläni on joskus ollut suuria vaikeuksia edes löytää hoidoista mitään merkittäviä eroja. Näitä B-lääkäreitä tuntuu riittävän. Ilmeisesti he ovat liian kiireellisiä tai sitten kollegiaalisuus on muita kuin heitä varten.

Menossa oleva terveydenhuollon myllerrys valinnanvapauksineen tulee olemaan varsinanen koeponnistus myös kollegiaalisuudelle, ja pelättävä on, että kollegiaalisuus ei tätä koeponnistusta kestä. Seuraukset yhtenäiselle ammattikunnalle voivat olla tuhoisia.

Kun potilaista kilpaillaan, sekä yksittäisten lääkäreiden, mutta ennen muuta kokonaisten organisaatioiden kiusaus vähätellä toista kollegaa tai toista organisaatiota saattaa kasvaa. Ensimmäiset merkit tästä pelottavat, ja tuleva maailma voi olla hyvinkin ruma.

Laajan päivystyksen sairaaloiden julkistamisen jälkeen ei mennyt viikkoakaan kun jo erään sairaanhoitopiirin johtava lääkäri hehkutti uudistuksen välttämättömyydestä. Tuskin tarvitsee mainita kummalle rannalle tämän sairaanhoitopiirin sairaala oli päivystysuudistuksessa jäänyt. Monen kollegan osaamisella ei enää olekaan merkitystä. Merkitystä on sillä missä osaat.

Potilaiden lähettämistä suoraan yliopistosairaalaan ohi keskussairaalan silloinkin, kun tarvetta yliopistosairaalatasoiselle hoidolle ei ole, on aina esiintynyt. Kun lähettäjänä on yleensä ylipistosairaalan privaattia tekevä tai muuten keikkaileva kollega, on viesti sekä potilaalle että muille kollegoille hyvin selvä, vaikka sitä ei ääneen sanottaisikaan: saatte parempaa hoitoa. Menossa olevassa sote-uudistuksessa sairaaloiden luokitus on entistä jyrkempää, joten viestin voikin sanoa jo suoremmin: emmehän me teitä tuonne lähetä.

Lue myös

Potilaiden valinnanvapaus tuo väistämättä mukaan myös markkinoinnin. Omaa osaamistaan pitää mainostaa, ja jotta valinta suosisi omaa laitosta, pitänee myös osata taiten tuoda esille sekin, että muut eivät osaa. Tässä voikin päivystävillä sairaaloilla olla haastetta. Monisairaiden ja vaikeasti parannettavien tai parantumattomien potilaiden hoito näkyy kustannuksissa ja tuloksissa, mutta tästä rusinoiden poimijoiden ei tarvitse välittää. Eikä auta, että me sen tiedämme. Potilaidenkin pitäisi se tietää. Neliväriprosyyrin tai vilkkuvan nettisivuston antama kuva voi kuitenkin olla liian houkutteleva, varsinkin jos houkutus on kuorrutettu omalla osaamisella ja muiden osaamattomuudella.

Menossa olevassa myllerryksessä pitäisi olla kirkkaana mielessä, että kollegiaalisuus on juuri nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin.

Heikki Laine

Kirjoittaja on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Mikkelin keskussairaalassa.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.