Kommentti

Koronan kruunaamat

On ollut hieno kokemus seurata maamme infektiosairauksien ja tehohoidon asiantuntijoiden rauhallisia ja selkeitä puheenvuoroja uutislähetyksissä ja Ylen studiokeskusteluissa. Toimittajatkin ovat osoittaneet arvostustaan asiantuntijoita kohtaan ja malttaneet kuunnella, mitä näillä on sanottavana.

Eija Kalso
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Katastrofit näyttävät aina tulevan yllättäen. Hyvinä aikoina uskotaan, että mustat surmat ja sodat tapahtuvat vain historiankirjoissa, elokuvissa tai ainakin jossain muualla. Sanonta "miesmuistiin " kuvaa omakohtaisen muistijäljen merkitystä, emotionaaliseen aivoon jäänyttä uhkakuvaa. Sodan läpi eläneet vanhempamme ja isovanhempamme pitivät saippuavarastoja ja kasvattivat perunaa kellarit täyteen "pahimman varalle". Samoja peruja on myös huoltokeskuksen varmuusvarasto, jota on nyt maailmallakin kiitelty.

Lepakoiden lisäksi myös luottamuksen puute haastaa globalisaation. Jo ennen COVID-19-pandemiaa lääkkeiden saatavuus ei ollutkaan enää itsestään selvää. Tavallistakaan antibioottia ei välttämättä löytynyt pääkaupungin keskustan apteekista samana päivänä, ja yliopistosairaaloillakin oli vaikeuksia saada kaikkia tilaamiaan lääkkeitä. Kansainvälisen tuotantoketjun yhden osatekijän pettäminen saattoi johtaa tärkeän lääkkeen loppumiseen pohjolan perukoilla. COVID-19 on maailmanlaajuinen kriisi, jossa samojen lääkkeiden, hengityskoneiden ja suojavarusteiden kysyntä moninkertaistui nopeasti kaikkialla. Suurten maiden itsekkyys ja poliittiset tavoitteet talloivat kansainvälisen luottamuksen jalkoihinsa.

Meneillään oleva pandemia koettelee väestöä hyvin eri tavalla. Kuten yleensä kriiseissä käy, hauraimmat kärsivät eniten, keinottelijat rikastuvat ja keskiverrot pärjäävät maalaisjärjen avulla. Median esittelemien madonlukujen ja uhkakuvien vastapainona löytyy kriisin aikana paljon myönteistäkin kerrottavaa.

On ollut hieno kokemus seurata maamme infektiosairauksien ja tehohoidon asiantuntijoiden rauhallisia ja selkeitä puheenvuoroja uutislähetyksissä ja Ylen studiokeskusteluissa. Toimittajatkin ovat osoittaneet arvostustaan asiantuntijoita kohtaan ja malttaneet kuunnella, mitä näillä on sanottavana. Lääketieteelliset tiedekunnat ovat tulleet yliopistosairaaloiden avuksi antamalla hiljaisella liekillä toimivista laboratorioistaan henkilökuntaa ja tarvikkeita sairaaloiden avuksi. Alan opiskelijoilla on suuri motivaatio antaa oma panoksensa kriisin hoitamisessa.

Lääketieteellisissä tiedekunnissa digitaalista opetusta oli kehitetty jo useita vuosia ennen COVID-19:n aiheuttamaa äkkisiirtymistä etäopetukseen. Samoin etävastaanottojen laajamittainen käyttö pandemian aikana onnistui aiemmin tehdyn työn pohjalta. Pandemian aikana saatavaa oppia voidaan hyödyntää näiden toimintojen kehityksessä rauhan laskeuduttua terveydenhuoltoon.

Lue myös

COVID-19:n laukaisema lääketieteellinen tutkimus on edennyt häkellyttävän nopeasti ja Suomen Akatemia sekä säätiöt ovat osaltaan tehneet ripeitä päätöksiä tutkimusrahoituksen järjestämiseksi. Tutkimus kotimaisen rokotteen kehittämiseksi etenee myös vauhdikkaasti maan huippututkijoiden yhteistyönä. Vertailun vuoksi voi mainita, että suomalaisen tutkimusryhmän taloudellisen tuen tarve median tietojen mukaan on noin 0,5 miljoonaa, kun Oxfordin yliopisto ja Imperial College ovat kumpikin saamassa yli 20 miljoonaa puntaa valtion rahoitusta rokotetutkimukseensa.

Kriisin jälkeen aletaan maksaa sen aiheuttamaa laskua. Toivottavasti säästöjä suunniteltaessa muistetaan lääketieteellisen tutkimuksen avulla saatujen ratkaisujen ja asiantuntijoiden ja terveydenhuollon ammattitaitoisen henkilökunnan panos yhteiskunnan turvarakenteina. Näiden paalujen tulee pysyä vahvoina ja valmiina ottamaan vastaan arjen haasteiden lisäksi tulevaisuuden tuomat pandemiat ja muut mahdolliset kriisit. Uskaltaisiko vielä toivoa, että lääkintöhallituskin saataisiin COVID-19:n jälkimainingeissa palautettua tehokkaan ja pitkäjänteisen ohjauksen varmistamiseksi seuraavaa kriisiä odotellessa.

COVID-19 on pannut meidät paastolle monien tärkeiden sosiaalisten, emotionaalisten ja kulttuurikohtaamisten osalta. Paaston päättyessä ystävien tapaaminen, teatterien, konserttisalien ja ravintoloiden avautuminen tuntuvat aivan erityisen rikkailta kokemuksilta. Jälleenrakennus alkaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030