1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mistä on krooninen kipu tehty?
Kommentti

Mistä on krooninen kipu tehty?

Tulevaisuudessa voidaan ehkä identifioida kunkin yksilön kipua käsittelevän verkoston heikko lenkki ja kohdistaa siihen korjaava interventio.

Mistä on krooninen kipu tehty? Kuva 1 / 1

Maailman kivuntutkijat pohtivat vastikään kongressissaan kroonisen kivun "mosaiikkia", kuten eräs luennoitsija asian ilmaisi. Tässä muutama palanen runsaasta valikoimasta.

Kivun taustalla vaikuttavat geenit, jotka säätelevät sen sensorisia, emotionaalisia ja kognitiivisia osa-alueita. Epigeneettisistä tekijöistä nostettiin esille kaksostutkimuksessa löydetty kuumakivun herkkyyteen vaikuttavien TRPA1-kanavien epigeneettinen muuntelu. Neuropaattisen kivun syntymekanismeihin ehdotettiin selkäytimen mikroglian voimistajien (enhancers) vaikutusta hermovauriokipua säätelevien geenien ekspressioon. Epigeneettiset muutokset voisivat tarjota uusia lääkkeellisiä kohteita pitkittyneen kivun hoitoon.

Kivun pitkittymistä voidaan estää perehtymällä potilaiden kivulle altistaviin ja myös kivulta suojaaviin tekijöihin.

Inflammaatio nousi voimakkaasti esille pitkittyvän ja alkuperäiseltä alueeltaan laajenevan kivun selittävänä tekijänä. Lannerangan välilevytyrän aiheuttamaa pitkittynyttä kipua selitettiin veren proteomiikasta havaituilla proinflammatorisilla välittäjäaineilla, joita kivuttomilta potilailta ei löytynyt. Kipuherkkyyttä saatiin myös siirrettyä "verensiirrolla" nivelrikkoisilta terveille nelijalkaisille. Syvässä anestesiassa annetun voimakkaan nosiseptiivisen stimulaation jälkeen tehty selkäydinnesteen siirto terveille nelijalkaisille teki näistä kauttaaltaan kivulle herkistyneitä, hyperalgeettisia. Neurogeeinen inflmmaatio on vanha käsite, mutta se nostettiin nyt entistä konkreettisemmin esille.

Nivelrikko näyttää ainakin osalla potilaista saavan neuropaaattisen kivun piirteitä. Perustutkimuksen mukaan nivelrikkoon liittyy samankaltaisia muutoksia kuin mitä hermovauriossa on todettu. Lisäksi pitkittyneessä nivelrikossa saattavat hermovauriokipuun käytettävät lääkkeet tehota paremmin kuin tulehduskipulääkkeet.

Lue myös

Neuroplastiset muutokset ovat kivun pitkittymisessä keskeisiä tekijöitä. Toiminnallisen aivokuvantamisen hyödyntäminen prospektiivisissa tutkimuksissa ja erilaisissa hyvin määritellyissä kipupotilaiden alaryhmissä on valottanut aivojen hermoverkkojen toimintaa kivun käsittelyssä. Palkitsemisjärjestelmä ja oppiminen ovat yhä vahvemmin tutkimuksen kohteina. Tulevaisuudessa voidaan ehkä identifioida kunkin yksilön kipua käsittelevän verkoston heikko lenkki ja kohdistaa siihen korjaava interventio, kunhan lenkki on ensin avattu lääkkeellä tai esimerkiksi traskraniaalisella magneettistimulaatiolla.

Tätä odotellessa kivun pitkittymistä voidaan estää perehtymällä potilaiden kivulle altistaviin ja myös kivulta suojaaviin tekijöihin. Resilienssi on noussut merkittäväksi tutkimusalueeksi kivultakin suojaavana voimavarana. Näiden kivulle altistavien ja siltä suojaavien mosaiikin palasten arviointi auttanee suunnittelemaan potilaille yksilöllisen kivun esto- ja kuntoutusterapian, jota voi toivon mukaan toteuttaa ainakin osittain myös nettiterapian muodossa.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.