1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Olla ok. Mukana porukassa.
Kommentti

Olla ok. Mukana porukassa.

Jokaisella on juuri tänään kädessään lappu, johon pituus ja paino on selkeästi merkitty.

Olla ok. Mukana porukassa. Kuva 1 / 1

Jatkan vielä lasten painoon ja elintapoihin puuttumisesta erityisesti kouluterveydenhuollossa, vaikka kirjoitin siitä aiemminkin. Sen verran monimutkainen ja tärkeä aihe on.

Lapset käyttävät itsenäisesti rahaa herkkuihin, jopa koulupäivän aikana. Koulun käytävän välipala-automaatti saattaa olla limuilla ja karkeilla ladattu. Luokan leirikassaa kerrytetään välituntikioskia pitämällä. Kotimatkankin varrelle mahtuu monta karkkihyllyä. Naapurustoni 10-vuotiaat käyvät joskus sovitusti keskenään syömässä ennen iltapäivän harrastusmenoa, kun kotiin asti ei ehtisi. Arvata saattaa minkä tyylinen ravintola on kyseessä.

Jokaisella on juuri tänään kädessään lappu, johon pituus ja paino on selkeästi merkitty.

Näissä meillä aikuisilla on tekemistä, mutta myös valtaa. Voimme tarkistaa mitä koulun alueella on tarjolla ja päättää paljonko lapsellamme on rahaa käytettävissä. Riittävä tasapaino säilyy yleensä niin yli- kuin alipainoisilla, kunhan lapsi syö, lepää ja treenaa kotioloissa fiksusti.

Paljon hankalampaa on vaikuttaa lasten keskinäisiin vertailuihin ja porukassa leviävään terveysterroriin. Kuinka siis lisätä lasten keskinäistä kasvurauhaa?

Lapselle (ja nuorelle varsinkin) on kaikkien tärkeintä tuntea olevansa juuri niin kuin muut. Olla ok. Normaali. Mukana porukassa. Siksi paine olla mukana herkuttelemassa tai paastoamassa on kova. Siksi painolukemia vertaillaan ja suupaloja vahdataan. Lähdetään kaverien mukaan kioskille, vaikka kotona olisi sovittu herkkujen vähentämisestä. Eikä turnausta tai liikuntaleiriä millään jätettäisi väliin, vaikka koululääkäri huomaa, ettei energia nyt riitä sekä kasvuun että treenaamiseen.

Miten me terveydenhuollon ammattilaiset voimme auttaa? Mieleen tulee ainakin kaksi keinoa.

Vertailupainetta lisää osaltaan käytäntö, jossa kunkin koululuokan vuositarkastus tehdään samana päivänä. Luokittain tarkastaminen on helpompaa koulunkäynnin näkökulmasta, mutta se myös luo kovaa säpinää lapsiryhmään. Jokaisella on juuri tänään kädessään lappu, johon pituus ja paino on selkeästi merkitty. Näitä ihmetellään etenkin tyttöryhmissä – ja vähiten painava voittaa. Kyse ei tarvitse olla kiusaamisestakaan. Kun ymmärrys pituuden ja painon suhteesta tai kasvun vaiheesta puuttuu, uskoo moni normaalipainoinenkin olevansa läski, lauta tai luikku. Voisiko käytäntöä siis muuttaa?

Lue myös

Ryhmän painetta voi käyttää hyväkseenkin. Monissa kunnissa toimii jo nyt kouluterveydenhuollon, Sydänliiton ja paikallisten liikuntayritysten yhteistyönä ylipainoisten lasten ja perheiden ryhmä. Ideana on kokoontua viikoittain puolisen vuotta ravitsemustiedon, yhteisen liikunnan ja keskustelun äärelle. Lapset voivat kokeilla erilaisia liikuntalajeja turvallisessa ryhmässä. Vanhemmilla on mahdollisuus jakaa keskenään huoltaan ja vinkkejään. Ketään ei punnita eikä arvostella. Koko perhe pääsee mukaan muutokseen.

Näitä ryhmiä voisi räätälöidä muillekin perheille. Heille, joiden lapsi syö vähemmän tai valikoivammin kuin terve kasvu edellyttäisi. Lapsille, jotka eivät uskaltaudu liikkumaan, koska luulevat olevansa liian kömpelöitä. Perheille, jotka haluaisivat jaksaa ja ehtiä ottaa ilon irti yhteisistä aterioista. Peliaikariitoihin kyllästyneille perheille, jotka etsivät ulkoleikki- ja lenkkiseuraa.

Konstit ovat monet ja motivaatio kova, kun panoksena on lapsen terveys. Kasvurauha säilyy, kun näemme miten moninaisissa perheissä elää mitä moninaisimmilla tavoilla rakastettuja lapsia.

LL Janna Rantala on lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka myös kouluttaa lastenpsykiatriaan ja vanhemmuuteen liittyvistä aiheista.

Kirjoittajat
Janna Rantala

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääketieteen monitaiturit

Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?

Pääkirjoitus
Edelleen vahva vaikuttaja

Yhteiskunnan kiihtyvä muutosvauhti siivittää Lääkäriliiton toimintaa tänäkin vuonna, kirjoittaa puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Ehtiikö terveyskeskuslääkäri tutkia?

Myyrmäen terveysasemalla työskentelevä Tuire Saloranta tekee myös tutkimusta.

Ajassa
Tuhkarokosta geenisaksiin – vuoden 2019 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Pyysimme joukkoa lääkäreitä nimeämään merkittävimmän lääketieteellisen havainnon vuodelta 2019.

Ajassa
Sotea valmistelevien valtionavustusten haku alkaa

Sosiaali ja terveysministeriö myöntää 190 miljoonaa euroa kuntien yhteishankkeisiin.

Ajassa
Viiden tähden koulutuspaikassa asioita ei hoideta vasemmalla kädellä

Perusturvayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen vastaan­otti palkinnon Lääkäri 2020 -tapahtumassa Helsingissä.