1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Poor services for poor people
Kommentti

Poor services for poor people

Ei ole ihme, että kokenut, omaatuntoaan kuunteleva lääkintöneuvos pakkasi penaalinsa ja hakeutui kunniallisiin hommiin.

Poor services for poor people Kuva 1 / 1

Vaikka valiokunnat lomailivat, kesä ei jäänyt vaille sote-uutisia: sosiaali- ja terveysministeriön kokenut lääkintöneuvos jäi palaamatta lomiltaan, koska ei halunnut tuppisuuna rakentaa surkeata lakipohjaa. Harvinainen ja samalla harvinaisen ryhdikäs liike.

Toinen uutisotsikko koski Pihlajalinnan irtautumista Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta. Kokeilu johti tämän toimijan osalta terveysekonomiasta tutun adverse selection -ilmiön toteutumiseen, jossa listautujat sattuivat olemaan odottamattoman monenlaisen avun tarpeessa. Pihlajalinna olisi tietenkin voinut tehdä ns. tukholmat ja sysätä kaikki muut kuin kumivasaraa ja kuuntelutorvea edellyttävät diagnostiset ja hoidolliset pulmat Keski-Suomen keskussairaalaan. Omanarvontuntonsa säilyttäen Pihlajalinna luopui mieluummin leikistä, päätöksestään ehkä maineellaan maksaen.

Hyvä, ettei julkinen puoli voikaan tehdä konkurssia, sillä jonkunhan on aina siivottava markkinameiningin sotkut.

Samalla ratkaisu nosti uudelleen esiin julkisen sektorin konkurssisuojan, josta on yritetty pitää kovaa hälyä ja vedota jopa EU-lainsäädäntöön. Hyvä, ettei julkinen puoli voikaan tehdä konkurssia, sillä jonkunhan on aina siivottava markkinameiningin sotkut. Periaate on siis sama vanha tuttu, voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan. "Isi korjaa", sitä vartenhan tuo julkishallinnollinen "isi" on olemassakin.

Hallitus jaksaa pelotella soten kaatumisella. Sen iskulauseeksi on nyt vakiintunut "takaisin lähtöruutuun", jolla tarkoitetaan parin vuosikymmenen mittaisen korpivaelluksen aloittamista alusta. Näiltä pelottelijoilta on jäänyt huomaamatta se valtava ja oikean suuntainen oppimiskehitys, joka nimenomaan muutaman viimeisen vuoden aikana on alkanut tuottaa tuloksia: Kunnat aikuistuvat ja löytävät toisensa, sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio luo aivan uusia toimintamalleja ja vähentää potilaiden pompottelua, sisäinen laskentatoimi kehittyy tukemaan johtamista ja tietojärjestelmiä kytketään yhtenäisiä hoitopolkuja vahvistamaan. Surkuhupaisaa, mutta melkein kaikki tämä tehdään arvioitavana olevaan valinnanvapauslakiin nähden vastavirtaan, lakiluonnoksesta suuremmin piittaamatta. Pelko "lähtöruutuun palaamisesta" pienenee joka päivä.

Toinen kummajainen on hallituksen väittämä, että soten kaatuminen johtaisi heti noin parinsadan miljoonan euron julkisiin lisäkustannuksiin. En ole kuullut kenenkään eritelleen, mistä tuo parisataa miljoonaa syntyy, kysellyt olen. Itse olen laskeskellut, että soten läpimeno kasvattaisi erillisten, kovapalkkaisten integraatio-osaajien, hoitovastuita koskevien juridisten riitojen ratkomisen, myynti- ja markkinointikustannusten, pätevimmästä työvoimasta käytävän palkkakilpailun ja sijoitetulle yksityiselle pääomalle asetetun tuotto-odotuksen muodossa kustannuksia moninkertaisesti tuon maagisen kahdensadan miljoonan euron verran.

Lue myös

Ei pidä unohtaa sitäkään, että tällä miljarditason byrokratialisällä saataisiin maahan jo toinen kansalaisia syrjivä palvelujärjestelmä: Ensimmäinen jakaa väen työssä käyviin ja käymättömiin, nyt jälkimmäinen sosiaalitukea tarvitsemattomiin ja sitä tarvitseviin. Jälkimmäiset saavat "suoran valinnan sote-keskuksista" vain lämmintä kättä. Valinnanvapauslakiin "lämmin käsi" on kirjoitettu lain 18. pykälän sanamuotoon "ohjausta ja neuvontaa". Ellei tämä pykälä ole puhdasta pompottelua ja aseta kansalaisia eriarvoiseen asemaan ja riko räikeästi perustuslain 6. pykälää eli kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen pyhyyttä, niin mikä sitten on? – Halloota, valtiosääntöprofessorit, onko siellä taukotuvassa ketään?

Mutta näinhän on pakko toimia, jos halutaan poikien pisnekset pyörimään: Asiakkaista on pakko siivota päihde- ja mielenterveysongelmaiset, muistisairaat vanhukset, rammat ja raihnaiset, hakatut vaimot, kaltoinkohdellut lapset, työttömät, maahanmuuttajat ja kaikki muut, joiden omat voimat eivät riitä edes perusasioiden hoitamiseen. Heidät "ohjataan ja neuvotaan" pois silmistä ja pois mielestä, jonnekin liikelaitokseen, missä semmoinenkin lienee. Integraatio vaihtuu disintegraatioksi.

Eipä siis ihme, että kokenut, omaatuntoaan kuunteleva lääkintöneuvos pakkaa penaalinsa ja hakeutuu kunniallisiin hommiin.

Martti Kekomäki on emeritusprofessori.

Kirjoittajat
Martti Kekomäki

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.