1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Saako potilasta koskettaa?
Kommentti

Saako potilasta koskettaa?

Potilaan koskettaminen on arvokas asia niin potilaalle kuin lääkärillekin.

Saako potilasta koskettaa? Kuva 1 / 1

Potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentaminen alkaa kättelyllä. Kliinisessä tutkimuksessa lääkäri koputtaa, koskettaa ja painelee potilasta eri puolilta kehoa. Hyvin huonoista uutisista kerrottaessa sopivat sanat saattavat olla hukassa ja lääkäri voi lohduttaa potilasta laskemalla kätensä tämän käden päälle. Koskettaminen on tärkeä luottamuksen rakentaja yhteisöjen kehityksessä ja parisuhteissa. Ihmiset koskettavat tai silittävät, apinat sukivat.

Karvaisen ihon kevyt sively tuottaa mielihyvää. Hitaat myeliinitupettomat C-hermosyyt on opittu yhdistämään kipuun. Cathy Bushnellin työryhmällä oli mahdollisuus tutkia ei-nosiseptiivisten C-hermosyiden toimintaa henkilöllä, jolta puuttuivat paksut myeliinitupelliset Aβ-hermosyyt (1). Tällä henkilöilä kosketuksen tunnetta välittivät pelkästään ei-nosiseptiiviset C-syyt. Näiden C-syiden aktivaatio aiheuttaa mielihyvää endogeenisten opioidipeptidien vapautessa aivoissa kosketuksen seurauksena. Oksitosiinin vapautuminen puolestaan liittyy kosketuksen osuuteen luottamuksen synnyssä.

Ajat ovat koskettamisenkin suhteen muuttumassa.

Ajat ovat koskettamisenkin suhteen muuttumassa. Potilasta ei saa enää kätellä, jotta estettäisiin infektioiden leviäminen. Tämä uusi tapa on jo niin juurtunut selkäytimeen, ettei kättely enää oikein luonnistu sairaalan ulkopuolellakaan. Potilaan ja lääkärin kohtaaminen on myös vähitellen siirtymässä verkkoon, jossa kosketuksen mahdollisuutta ei ole. Yhdysvalloissa lääkäreitä on haastettu oikeuteen, jos he ovat potilasta tutkiessaan koskettaneet tätä pyytämättä siihen ensin lupaa. Britanniassa lapsipotilas saa itse kiinnittää laastarinsa. Tätä ei tehdä opetuksen vuoksi, vaan jotta vältytään mahdollisilta syytteiltä lapsen epäasiallisesta koskettelusta. "Me too"- ja muut maailmalla vellovat kosketteluskandaalit ovat johtamassa siihen, että evoluution muotoileman mielihyvää tuottavan ja luottamusta luovan järjestelmän positiiviset vaikutukset jäävät hyödyntämättä.

Lue myös

Kysyin kollegoilta mitä mieltä he ovat potilaan koskettamisesta. Ensireaktio oli, että tottahan potilasta täytyy voida koskettaa. Potilaatkin toivovat, että heidät tutkitaan huolellisesti. Toivottavasti lääkärit voivat koskettaa potilaita jatkossakin ilman, että siihen tarvitaan kirjallinen lupa ja toinen henkilö todistamaan, ettei epäasiallista koskettelua tapahdu. Asiaan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, koska potilaan koskettaminen on arvokas asia niin potilaalle kuin lääkärillekin.

1Olausson H, Lamarre Y, Backlund H ym. Unmyelinated tactile afferents signal touch and project to insular cortex. Nature Neuroscience 2002;5:900–4.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto aloittaa yt-neuvottelut

Neuvotteluilla tavoitellaan puolen miljoonan euron säästöjä.

Ajassa
Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon

Kelan hanke paljasti, että ­etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.

Pääkirjoitus
Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön

Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika, kirjoittaa Hannu Halila.

Ajassa
Eteisvärinän tunnistus kuluttajan taskuun

Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa muun muassa eteisvärinän tunnistamisen kotioloissa.

Kolumni
Veljen vartijana

Kollegoja hoitavat lääkärit kantavat suurta vastuuta, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Keskustelua
Lääkkeiden saatavuushäiriöt pian paremmin näkyvillä

Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.