1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sairaanhoitaja portinvartijana – kenen on vastuu, jos potilaan hoito viivästyy?
Kommentti

Sairaanhoitaja portinvartijana – kenen on vastuu, jos potilaan hoito viivästyy?

Korviini kantautui kaksi potilastapausta menneeltä kesältä. Näistä herää syvä huoli potilaiden oikeudesta päästä lääkärin tutkittavaksi.

Sairaanhoitaja portinvartijana – kenen on vastuu, jos potilaan hoito viivästyy? Kuva 1 / 1

Kollega sairastui työmatkalla erysipelakseen ja hakeutui välittömästi terveyskeskuksen päivystykseen, missä häntä oli aiemmin hoidettu vastaavan ongelman vuoksi. Lääkäripotilas tiesi diagnoosin ja mitä olisi pitänyt tehdä. Sairaanhoitaja ei kuitenkaan päästänyt häntä päivystävän lääkärin puheille. Seuraavana päivänä kollegan CRP oli pitkälti yli sata, lämpöä 39 °C ja jalka puoleen sääreen turvonnut, punainen ja kipeä. Työterveyslääkäri lähetti kollegan samaan terveyskeskuksen päivystykseen, jonne tämä oli edellisenä päivänä yrittänyt päästä.

Toinen potilas puolestaan oli kärsinyt uudenlaisesta kovasta lonkkakivusta runsaan kuukauden ajan. Hän ei saanut vastaanottoaikaa terveyskeskuksesta, joten hän hakeutui yksityiselle lääkäriasemalle. Natiivikuvissa ei ollut poikkeavaa, mutta koska kipu jatkui ja koska potilas oli aiemmin sairastanut rintasyövän, suositteli ortopediaan erikoistuva kollega magneettikuvan ottoa.

Lääkäri on koulutettu tekemään diagnoosin ja määräämään jatkotutkimukset, sairaanhoitaja ei.

Potilas yritti taas tilata aikaa terveysasemalle, joka oli ulkoistettu yksityiselle toimijalle. Ajan sai vain käymällä ensin sairaanhoitajan vastaanotolla. Sairaanhoitaja katsoi, että kyseessä ei ollut akuutti ongelma, joten lääkärille järjestyisi aika vasta parin kolmen kuukauden kuluttua. Potilas toi esille käyntinsä yksityisen ortopedin tutkittavana ja pelkonsa kivun liittymisestä aiemmin sairastettuun rintasyöpään. Tämä ei muuttanut sairaanhoitajan päätöstä. Oireiden osalta hän kehotti potilasta hakemaan apua apteekista.

Potilas varasi taas ajan yksityislääkärille ja kävi yksityisesti magneettikuvauksessa, jossa todettiin metastaasiin sopiva muutos. Potilas lähetettiin jatkohoitoon. Jos potilas ei olisi ollut sinnikäs tai hänellä ei olisi ollut varallisuutta, odottelisi hän edelleen pääsyä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.

Lue myös

Lääkäri on koulutettu tekemään diagnoosin ja määräämään jatkotutkimukset, sairaanhoitaja ei. Miten siis diagnostiikkaan kouluttamaton sairaanhoitaja voidaan panna portinvartijaksi päättämään potilaan pääsystä lääkärin vastaanotolle, muutaman potilaalle esitetyn kysymyksen perusteella? Kenen on vastuu, jos potilaan hoito viivästyy ja sairaus etenee, kun potilas ei pääse lääkärin tutkittavaksi?

Tilanne on epäoikeudenmukainen erityisesti potilaalle, mutta myös sairaanhoitajalle. Seurataanko portinvartijan erheellisten päätösten seurauksia? Sairaanhoitaja on taloudellisesti lääkäriä edullisempi portinvartija, mutta viivästyneen hoidon hinta on potilaalle muutakin kuin yksityisellä puolella tehdyistä tutkimuksista aiheutuva lasku. Lopulta lisälasku koituu myös yhteiskunnalle.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Euroopan ensimmäiset Wuhan-koronavirustapaukset todettiin Ranskassa

Maailmanlaajuisesti on vahvistettu yli 2 700 tartuntaa.

Työssä
Miten sinä hoitaisit: Toiveena sukupuolen korjaus – osa 1

17-vuotias biologinen tyttö hakeutui sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin asuinalueensa nuorisopsykiatrian poliklinikan kautta.

Kommentti
Lehmä vai mansikka?

– Opin sappileikkaussalissa jotain olennaista turvallisuudesta, kirjoittaa Sally Järvelä päästyään yli saliin laskeutuneesta hiljaisuudesta.

Ajassa
Siun sote vähentää 150 henkilötyövuotta

Yhteistoimintaneuvotteluissa tavoiteltiin 20 miljoonan euron pysyviä säästöjä.

Ajassa
Yliopistosairaaloiden tuottavuus laski, keskussairaaloiden nousi

Tuottavuus nousi eniten Keski-Pohjanmaan ja laski eniten Länsi-Pohjan keskussairaalassa.

Tieteessä
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin

Alkoholista johtuvia terveyshaittoja on useammin henkilöillä, joilla on perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön, selviää suomalaistutkimuksesta.