1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sammatista Kuhmoon ja takaisin pääkaupunkiin
Kommentti

Sammatista Kuhmoon ja takaisin pääkaupunkiin

Kuhmon positiivisen kokemuksen jälkeen pääkaupunki tuotti jälleen pettymyksen.

Sammatista Kuhmoon ja takaisin pääkaupunkiin Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Kesän ensimmäinen kulttuurimatka suuntasi Sammattiin. Vierailu Elias Lönnrotin lapsuudenkodissa oli vaikuttava kokemus.

Yhdeksänhenkinen perhe ja kaksi suojaan otettua orpolasta asuivat torpan yhdessä huoneessa. Äidillä ei ollut aina antaa lapsille ruokaa. Silloin nälkäinen Elias kiipesi puuhun lukemaan. Hän luki kaikki lähiseudulta löytyneet kirjat. Isoveli huomasi Eliaksen lahjakkuuden ja ajoi tämän hevosella 70 kilometrin päähän Tammisaareen kouluun. Ei ollut Eliaksella yhteiskunnan maksamaa opiskelukaksiota parvekkeella ja saunalla. Silti hänestä tuli yksi Suomen historian tärkeimpiä vaikuttajia. Tai ehkä juuri tästä syystä.

Oli varsin masentavaa kuulla Sammatin matkan jälkeen pääkaupunkiseudun terveydenhuollon ammattilaisen väittävän käsien pesun ja desinfioinnin olevan turhaa COVID-19 infektion estossa.

Eliaksen elämäntyön seuraaminen on hengästyttävää. Hän toimi Kajaanin piirilääkärinä Kainuussa, keräsi runoja tiettömien taipaleiden päässä Karjalassa, sanoitti ja sävelsi, loi oman kromaattisen kanteleen ja edisti suomen kieltä ja kirjallisuutta alan professorina Helsingin yliopistossa, kokosi ja kirjoitti Kalevalan ja Kantelettaren, toimitti suomalais-ruotsalaisen sanakirjan sekä ensimmäistä suomenkielistä aikakauslehteä, jonka kustantaja hän myös oli.

Itseoppineena kasvitieteilijänä hän kirjoitti myös Flora Fennican. Hänen arvonsa kansanterveyden edistäjänä on ehkä jossain määrin jäänyt kulttuurityön ansioiden varjoon. Hän kirjoitti kansalle suunnattuja oppaita terveyden ja hygienian edistämisestä kehottaen esimerkiksi pesemään käsiä tarttuvien tautien estämiseksi. Samoihin aikoihin myös kollega Ignaz Semmelweis ymmärsi lapsivuodekuumeen välittyvän obduktiosaleista synnytyssaleihin kiiruhtavien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden pesemättömistä käsistä. Hänen työnsä saatettiin akateemisen lääketieteen tietoisuuteen 1850-luvulla. Käsien pesun merkityksen hyväksyminen vei kuitenkin aikansa, mutta on terveydenhuollossa nyt jokapäiväinen käytäntö. Näin uskoin.

Oli varsin masentavaa kuulla Sammatin matkan jälkeen pääkaupunkiseudun terveydenhuollon ammattilaisen väittävän käsien pesun ja desinfioinnin olevan turhaa COVID-19 infektion estossa, koska "eiväthän ne virukset ihon läpi mene". Koulutukselle on ilmeisesti tarvetta perusasioissakin. Luulisi käsien pesun merkityksen kuuluvan jo varhaiskasvatukseen.

Toinen kulttuurimatka suuntautui Kuhmoon, mistä aikanaan lähdin tutustumaan Eliaksen runokyliin rajan toiselle puolen. Kuhmossa soi kamarimusiikki normaalia puolet pienemmälle yleisölle. Muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki käyttivät maskia. Muusikotkin soittivat helteestä huolimatta maskit kasvoilla. Konsertin päätyttyä yleisö ohjattiin lavalta käsin pienen huumorin saattelemana selkeässä järjestyksessä ulos. Tiettävästi COVID-19 ei viihtynyt Kuhmon Kamarimusiikissa eikä sitä viety tuliaisina muualle Suomeen. Yleisö sitä vastoin oli tyytyväinen ja kiitollinen saatuaan kahden vuoden odotuksen jälkeen kokea musiikin huumaa.

Lue myös

Helteiden hellittäessä kulttuuritapahtumat luovat yleensä iloa alkavaan syksyyn. Kuhmon positiivisen kokemuksen jälkeen pääkaupunki tuotti jälleen pettymyksen. Kulttuuritapahtumien avautuminen on sekä epävarmaa että epäselvää. Poliisi pantiin vahtimaan Kansallisoopperan yleisön vessajonoja. Eri viranomaiset antavat ristiriitaisia viestejä ja ohjeita. Yhden päivälehden päätoimittaja vaati pääkirjoituksessaan "Meidän on saatava tietää milloin maskeja ei enää tarvita".

Samassa lehdessä asiantuntija aivan oikein totesi, että COVID-19:n tulevaa kehittymistä ei voi ennustaa. Eihän jalkapallo-ottelun lopputulostakaan voi kertoa viikkoja ennen ottelua. Epävarmuudessa on elettävä, mutta jonkinlainen järkevä suunnitelma pitäisi olla. Viranomaisten ja poliittisten päättäjien rakentava tietoon perustuva ja yhdenmukainen viestinä on välttämätöntä. Luottamus päättäjiin vaikuttaa siihen, miten kansalaiset toimivat, hankkivatko rokotteen ja suojaavatko itseään ja muita kunnes rokotekattavuus on saavutettu. Samat tekijät auttaisivat myös hyvinvoinnille tärkeän kulttuurielämän avautumisessa. Lönnrot muuten puhui myös rokotuksen puolesta ja kiersi itse rokottamassa kansalaisia.

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
”Kuljeta, kustanna, kannusta” on vaarallinen mantra

Jatkuva kiireen, paineen ja suorittamisen ilmapiiri ei sovi kehittyville aivoille, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Lääkärilehti Forumin aiheena työelämän ajankohtaiset asiat

Listalla on maanantaina muun muassa hyvinvointialueiden vaikutus työehtoihin ja palkkoihin.

Liitossa
Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa vähintään 15-20 vuoden aikavälillä.

Tieteessä
Syväoppimisen avulla lisätietoa syöpäpotilaan sydäntautiriskistä

Tekoäly ja syväoppiminen tuovat lääketieteeseen mielenkiintoisia ­sovelluksia ja analytiikkaa potilaan voinnista.

Tieteessä
Oireisen syöpäpotilaan kotisairaalahoito on kustannustehokasta

Kotisairaala­mallissa oikea-aikaisuus on valttia.

Tieteessä
Silmän kantasoluhoidot kehittyvät

Pisimmälle ovat edenneet tutkimukset verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen siirroista.