Kommentti

Sanoilla on väliä!

Lääketieteellinen tieto menee hukkaan, jos puhuu pelkkää latinaa tai tuijottaa vastaanotolla tietokoneen ruutua.

Silja Kosola
Kuvituskuva 1
Kimmo Brandt

Mitä pidempi aika lääketieteen perusopinnoistani on kulunut, sitä suuremman painoarvon annan viestintätaidoille. Lääketieteellinen tieto menee hukkaan, jos puhuu pelkkää latinaa tai tuijottaa vastaanotolla tietokoneen ruutua. Vuorovaikutus vaikuttaa pillereiden tehoon – ja jopa leikkausten hoitotuloksiin.

Nuorisolääkärinä olen seurannut kansainvälistä keskustelua sanojen merkityksestä. Muuan nuorten kannalta olennainen sanaketju kuuluu englanniksi survive, thrive or flourish, eli selviytyä, pärjätä vai kukoistaa. Enää ei riitä, että vaikeasta sairaudesta tai elämäntilanteesta selviytyy hengissä. Nykyään tosin kuulostaa usein siltä, ettei pärjääminenkään enää riitä, vaan kaikkien pitäisi kukoistaa joka päivä. Välttääksemme epärealistisen onnellisuuden tavoittelun meidän kannattaisi myöntää, etteivät edes luonnon kukat kukoista joka päivä, joten tyytykäämme riittävän hyvään: pärjätään suurin osa päivistä ja kukoistetaan aina välillä.

Olen kuluneena keväänä tavannut koko joukon nuoria, joiden pärjäämistä korona-aika koetteli kovalla kädellä. Osa opettajistakin on pärjännyt tavallista heikommin etäopetuksen sotkettua tutut kuviot. Lähiopetukseen palattaessa jotkut opettajat halusivat kiireesti mitata yläkoululaisten osaamista, ja ensimmäiselle viikolle saattoikin kertyä koko liuta kokeita. Toisissa kouluissa rehtorit ohjeistivat opettajia käyttämään pienen hetken luokkansa ryhmäyttämiseen uudelleen. Ilmeisesti he luottivat siihen, että hyvä yhteishenki luokassa innostaisi ja kannustaisi nuoria vaikean ajan jälkeen.

Osalla aikuisista, ammatista riippumatta, on vaikeuksia pidätellä negatiivisia huomautuksia, joita he perustelevat realismin tarpeella. Silloin koulun järjestyssäännöt tulee kirjattua muotoon "älä juokse, älä etuile jonossa". Valitettavasti tällaiset säännöt eivät tarjoa nuorille vinkkejä, siitä mitä heiltä odotetaan. Toiset taas haluavat tukea nuorten pärjäämistä ja jakavat ympärilleen uskoa, toivoa, iloa ja valoa. Jos mielessä käy myönteinen ajatus tai kiitos, he kertovat sen oitis. Samat säännöt muuttuvat silloin muotoon "liikuthan rauhallisesti, odotathan vuoroasi". Ja kas: työntekijän omakin työ helpottuu, kun säännöt tarjoavat selkeitä ohjeita.

Lue myös

Positiivista psykologiaa on tutkittu paljon, mutta se kaipaa edelleen aktiivisia levittäjiä opettajien ja kaikkien sote-ammattilaisten keskuudessa. Kannustaminen on erityisen kannattavaa nuoruudessa, jolloin epävarmuus omasta kelpaavuudesta kalvaa yhden jos toisenkin mieltä. Kun nuorta kritisoi, hän lakkaa helposti rakastamasta itseään. Silloin tuloksena voi olla sairauden huono hoitotasapaino, opinnoissa alisuoriutuminen ja monenlaiseen riskikäytökseen päätyminen.

Mitä enemmän olet tekemisissä nuorten kanssa, sitä vahvemmin vetoan ottamaan kohtaamisissa käyttöön kolme koota: kunnioituksen, kuuntelemisen ja kannustamisen. Sinun äänesi on jatkossa nuoren sisäistä puhetta. Kuuleeko nuori korvissaan uhkaavan tai lannistavan äänen? Vai tukeeko tuo sisäinen ääni nuorten pärjäämistä ja kannustaako se heitä tarttumaan kukoistuksen mahdollisuuksiin? Harjoitetaan tänä kesänä mieltämme huomaamaan hyvä, sillä sitä on jokaisessa!

Kirjoittaja on nuorisolääketieteen dosentti, joka toivoo näkevänsä myönteisiä muutoksia lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030