Työkyvyn arviointikoulutuksesta uutta muotoa täydennyskoulutukseen

Eläkelainsäädäntöömme tehtiin vuoden 1996 alussa joukko uudistuksia, joiden tavoitteena oli varmistaa eläketurvan rahoituksen riittävyys myös pitkällä aikavälillä. Merkittävimmät periaatteelliset muutokset koskevat työkyvyttömyyseläkkeitä. Lääkäreillä on keskeinen asiantuntijarooli potilaidensa toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa ja siten muutokset koskevat suoraan suurinta osaa potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Itse asiassa työkyvyn arvioinnissa käytetyn svB-lomakkeen uudistamisen (SLL 35/95) myötä jokainen työkykyarviota tekevä lääkäri törmää myös uuteen työkyvyn arviointikäytäntöön.

Jukka Kivekäs, Hannu Halila

Ruotsi uudistamassa lääkekorvausjärjestelmäänsä Tavoitteena kustannustietoisuuden lisääminen

Ruotsin lääkekorvausjärjestelmää tulisi kehittää siten, että kustannustekijät otettaisiin nykyistä enemmän huomioon. Asiaa pohtinut komitea ehdottaa myös, että potilaiden maksamaa osuutta lääkekustannuksista lisättäisiin ja lääkekorvaukset porrastettaisiin potilaan lääkekustannusten mukaan. Lääkekorvausten rahoitus tulisi siirtää sairausvakuutukselta terveydenhuollolle. Lääkkeiden käytön rationaalisuutta edistettäisiin informaation ja reseptirekisterien avulla. Potilaan omavastuuta lisäämällä valtio pyrkisi säästämään lähes miljardi kruunua vuodessa.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Vapaaehtoisesta geneerisestä määräämisestä

Päätoimittaja Taito Pekkarisen vapaaehtoista geneeristä määräämistä käsittelevä pääkirjoitus (SLL 35/95) sisälsi valitettavasti useita virheitä ja väärinkäsityksiä.

Terhi Hermanson, Kimmo Leppo

Yhteistyön paikka

Lääkärilehden pääkirjoituksessa (SLL 35/95) Taito Pekkarinen katsoo, että geneerinen määrääminen tulee sotkemaan apteekin ja lääkärin välisiä vastuita lääkkeiden määräämisessä ja toimittamisessa.

Kirsti Bult

Edellisten johdosta

Luonnollisestikaan ei ole ihme, että kun on soviteltava yhteen ministeriön, apteekkarien, proviisorien, farmaseuttien sekä lääkärien näkemyksiä, konsensuksen löytäminen on työlästä. Kaikilla on varmasti sama tavoite eli halu edistää potilaan parasta. Näkemykset eroavat, kun keskustellaan keinoista.

Taito Pekkarinen

"Kannabisylistystä" mediassa

Suomi on "yllättäen" hankkinut ikioman koko maahan levittäytyneen huumeongelman viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Kenen ansiosta ja kenen laiminlyöntien takia? Kannabisyhdistysten "äänitorvina" ja mietojen huumeiden liberalisoinnin kannattajina ovat toimineet yleisönosastot pääkaupunkilehdistössä ja eräät toimittajat. Jopa muutamissa veromarkoilla kustannetuissa sosiaalialan julkaisuissa on vähätelty koko ongelmaa ja arvosteltu poliisin toimia huumerintamalla.

Miksei depressiolääkettä saisi käyttää?

Minua on hämmästyttänyt tiedotusvälineiden ja joidenkin lääkärien nuiva suhtautuminen ns. onnellisuuspillereihin, kuten Fontexia ja muita vastaavia lääkkeitä täysin virheellisesti kutsutaan. Haluan esittää oman kantani, joka perustuu omiin kokemuksiini mainitun lääkkeen vaikutuksesta. Jollakulla muulla kokemukset saattavat olla toisenlaisia.

Pelit eivät ole leikin asia

Tietokonepelit ovat tärkeä uusien tietokoneiden hankintaperuste. Vasta pelit puristavat ulos kaiken nopeimpien tietokoneiden kapasiteetista. Lastenhuoneessa on uusi Pentium, isä sinnittelee vanhalla 286-koneella.

Erkki Karjalainen

Muutoksia työeläkejärjestelmään

Työeläkejärjestelmän uudistamista koskeva lainsäädäntö on vahvistettu 18.12.1995 ja muutokset tulevat voimaan alkaneen vuoden 1996 alusta. Muutosten myötä eläkejärjestelmiä kehitetään työntekoon kannustavaksi ja kustannuksia tasapainottavaan suuntaan. Tavoitteena on, ettei palkansaajien työeläkemaksua tarvitsisi nostaa ainakaan vuoteen 2000 mennessä. Eläkepalkan määräytymisaika pitenee nykyisestä 4 vuodesta 10 vuoteen. Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden tulevan ajan karttuma pienenee 50. ikävuoden jälkeen. Yli 65-vuotiaiden TEL-indeksin laskutapaa muutetaan. Eläkkeisiin tehdään indeksikorotus vuoden alusta. Uudistukset koskevat sekä yksityisen sektorin että valtion ja kunnallista eläkejärjestelmää.

Matti Koivistoinen

Vuorotteluvapaan kokeilu alkaa

Vuoden 1996 alusta tuli voimaan laki vuorotteluvapaakokeilusta. Laki on voimassa vuoden 1997 loppuun ja sitä sovelletaan vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus tehdään lain voimassa ollessa ja vuorotteluvapaa pidetään 31.12.1998 mennessä. Vuorotteluvapaa on 3-12 kuukauden vapaajakso, jonka aikana palvelussuhde on "lepotilassa". Tältä ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta. Työnantajan tulee palkata vuorotteluvapaan ajaksi työvoimatoimistosta työtön työnhakija.

Stina Lundström

Professori Kauko Ignatius täytti 90 vuotta

Suomen tällä hetkellä vanhin kirurgi, professori Kauko Ignatius 8.1.1996 90 vuotta. Voi olla niin, että Kauko Ignatius sai "kirurgi-idun" jo syntyessään vuonna 1906 Alavudella kirurgi-isänsä Kaarlo Reinholdin ja sairaanhoitajaäitinsä Karinin esikoisena. Kaarlo-isä toimi tuolloin vielä Alavuden kunnanlääkärinä ennen puolen vuoden kuluttua alkanutta kirurgista uraansa.

Uutiskirje Yhdysvalloista

KROONISTA BORRELIOOSIA RYHDYTÄÄN VIHDOIN TUTKIMAAN Vaikka Lymen tauti on tunnettu jo toistakymmentä vuotta, sen toteamiseen ei vieläkään ole luotettavaa laboratoriokoetta. Usein joudutaan turvautumaan eri kokeisiin sairauden eri vaiheissa, eikä siltikään aina saada varmaa vastausta. Kuva sairauden myöhäisvaiheista on muodostunut useista palasista, joista osa on edelleen epäselviä ja kiisteltyjä. Vasta lokakuussa Michiganissa alettiin hakea yleisiä ohjeita sairauden määrittelemiseksi, mutta ohjeet eivät olleet mitenkään yksiselitteisiä.

Tuula Fabrizio

Takaisin Afganistaniin

Lastenlääkäri Leena Kaartinen palasi viime keväänä Afganistaniin kahden vuoden tauon jälkeen. Kiivaat taistelut ovat tällä välin raunioittaneet puolet maan pääkaupungista Kabulista. Äiti-lapsiklinikan potilaissa näkyvät sodan jäljet, aliravitsemus, riisitauti, A-vitamiinin puute. Työ jatkuu.

Leena Kaartinen

William Harvey, verenkierron keksijä

Sydämen ja veren merkitys elämän ylläpitäjänä oli tiedostettu jo vuosituhansia. Valtimoiden sykkeen perusteella oli tehty päätelmiä elimistön tilasta, mutta veren liikkeitä ei osattu selittää oikein. Antiikin kreikkalaisten mukaan valtimot ja laskimot olivat toisistaan erillisiä järjestelmiä. Veren uskottiin liikkuvan laskimoissa edes takaisin vuoroveden tavoin. Valtimoita taas pidettiin ilman tai hengen kulkuväylinä, kunnes Galenos (130-201) totesi, että myös valtimoissa oli pelkästään verta. Veren arveltiin muodostuvan maksassa ja varautuvan luonnollisella eli ravitsevalla hengellä suolesta tulevan ravinnon seurauksena. Keuhkolaskimot puolestaan kuljettivat keuhkoista ilmaa eli elämän henkeä sydämen oikeaan kammioon, josta se siirtyi seinämän pienten reikien läpi vasempaan kammioon ja levisi edelleen valtimoita pitkin kaikkialle elimistöön.

Arno Forsius

o Virologinen epidemiatilanne

A-influenssan epidemiakausi on nyt selvästi alkanut. Tapauksia on löytynyt eri puolilta maata kaikenikäisiltä henkilöiltä. Paikallisia epidemioita on esiintynyt mm. kouluissa, työpaikoilla ja eräissä varuskunnissa. Pääkaupunkiseudulla kliinisen influenssan insidenssi ei ole tätä kirjoitettaessa ylittänyt epidemiakynnystä ja laboratoriodiagnoosejakin on tältä alueelta varsin niukasti.

Marjaana Kleemola

o Epidemiatilanne näyttää rauhalliselta

Tartuntatautirekisteriin raportoitiin marraskuussa difterialöydös oireettomalta naiselta Etelä-Suomesta. Kantajuus oli saatu Venäjällä. Potilas oli rokotettu kurkkumätää vastaan lapsena, mutta viimeisestä tehosteesta oli kulunut yli 10 vuotta. Puolison nielulöydös oli negatiivinen.

Arja Skyttä

o Virusepidemioiden fylogeneettinen analyysi - tehokas ja kallis

Viruskantojen keskinäisiä suhteita ja sukulaisuuksia voidaan tutkia varsin tarkoin fylogeneettisen analyysin avulla. Analyysi perustuu viruskannan genomin sekvenssin määrittämiseen ja sukulaisuussuhteiden matemaattiseen tutkimiseen. Niiden avulla tartuntaketjuja voidaan selvittää jopa yksilötasolle saakka. Tällä on jo lähitulevaisuudessa suuri merkitys niin tartuntojen leviämisen selvittelyssä kuin torjuntakeinojakin suunniteltaessa ja arvioitaessa.

Pauli Leinikki

o Lasten vakavat bakteeri- ja sieni- infektiot

Lasten vakavien bakteeri-infektioiden seuranta (Hib-tehoseuranta) on ollut käynnissä vuosina 1985-94. Se on toteutettu KTL:n infektioepidemiologian osaston, mikrobiologisten laboratorioiden ja lastensairaaloiden yhteistyönä. Vuosilta 1985-89 on analysoitu 2 836 tautitapausta, joiden tärkeimmät pääpiirteet esitetään tässä. Vuosien 1990-94 osalta aineiston tarkastelu on vielä kesken.

Merja Saarinen

Uskonnot - ahdistavat ja yhdistävät yhteisöt

Uskonto on voimasana. Sillä selitetään jopa sotien välttämättömyys. Perusteena - oikein tai väärin - se sopii yleiskeppihevoseksi huoltajuuskiistoista maailmanhallintaan.

Pisara

Lääkäritkin mukaan tulopoliittiseen sopimukseen

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi neuvottelutuloksen päivystyskiistan ratkaisemiseksi ja samalla myös tulopoliittisen sopimuksen suurella äänten enemmistöllä uudenvuoden aatonaattona 30.12. - kreivin aikaan, sillä lain mukaan tuposopimuksen mukaiset, indeksiehdon ja ansiokehitystakuujärjestelmän sisältävät sopimukset oli solmittava vuoden loppuun mennessä. Lääkärikartelli puolestaan hyväksyi sopimuksen kokouksessaan heti tämän jälkeen. Sopimus koskee noin 12 000:ta kuntien palveluksessa olevaa lääkäriä, eläinlääkäriä ja hammaslääkäriä. Lääkärit ovat nyt tehneet kolmannen sopimuksensa oman sopimusalansa puitteissa sen jälkeen, kun ns. "lääkärisopimus" astui voimaan marraskuussa 1993. Sopimuksen työntekijäosapuolina toimivat puolestaan lääkärikartelli ja AKAVA-JS, joka aloitti toimintansa vasta vuosi sitten tammikuussa. Onkin syytä tarkastella uuden järjestelmän taustoja ja toimivuutta.

Markku Äärimaa