Paasto psykiatrisena hoitomuotona
Historian alkuajoista nykyaikaan saakka suhtautumisessa ruokaan ovat kietoutuneet toisiinsa demonologinen, mytologinen ja materialistinen suhtautumistapa. Eri uskontojen piirissä on laadittu monenlaisia ruokailu- ja ruuasta kieltäytymisen ohjeita. Ruokia on luokiteltu haitallisiksi ja hyödyllisiksi sekä eettisten seikkojen, aikakaudella hallitsevan tieteellisen vakaumuksen että tiedon perusteella. Ravinnon ja paaston kautta on yritetty päästä ruumiilliseen ja sielulliseen hyvinvointiin, eheyteen ja valaistumiseen. Muinainen idea puhdistumisesta on vielä hiljattain yrittänyt löytää jalansijaa psykiatriassa ja pysynee hengissä nykypäivänäkin.
Paaston puhdistavasta vaikutuksesta on puhuttu jo muinoin sekä Aasian että Euroopan kulttuureissa. Sokrates ja Platon harrastivat säännöllisiä kymmenen päivän paastojaksoja tavoitellen "kirkasta mieltä". Samaa tavoitteli Pythagoras (580-500 eKr) paastoamalla neljäkymmentä päivää ja kehottamalla…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



