Työturvallisuus paranee oppimalla ja ennakoimalla

Suomessa tapahtuu joka päivä useita työtapaturmia. Vuosittain niistä 20–30 johtaa kuolemaan.

Piia Mattila, Riikka Ruotsala

Geriatrisia oireyhtymiä voi lykätä, mutta tuskin estää

Ystäväni Timo Strandberg, arvostettu geriatrian asiantuntija, arvelee Lääkärilehdessä 44/2018 (1), että valtimosairauksien riskitekijöitä alentamalla voidaan estää geriatriset oireyhtymät, sellaiset kuten hauraus-raihnaisuus-oireyhtymä, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi.

Marja Jylhä

Myrkytys – neljä tapaa hoitaa

”Treat the patient, not the poison” on hyvä perussääntö.

Tiina Huttu

Harva terveyskeskus yltää suositukseen koululääkäreiden määrässä

THL selvitti henkilökunnan määriä perusterveydenhuollossa.

Minna Pihlava

Omalääkäri on hoidon jatkuvuuden tae

Omalääkärivaihe on pitkällä terveyskeskusurallani ollut mielekkäin ja tehokkain tapa tehdä työtä. Kun potilaan oppii tuntemaan, muutoksen tämän voinnissa huomaa. Toivonkin Lääkäriliiton nykyistä voimakkaammin puoltavan kannanotoissaan hoidon jatkuvuuden tärkeyttä. Sillä on merkitystä niin kustannusten, hoidon laadun, potilastyytyväisyyden kuin lääkärien ja hoitajien jaksamisen ja työn mielekkyyden kannalta.

Airi Suikkanen

Pikkulasten syömisongelmien tutkiminen ja hoito: lastenpsykiatrinen näkökulma

Syömishäiriö voi vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen laaja-alaisesti.

Mirjami Mäntymaa, Sari Järvi, Pirjo Leijala, Kaisu Rauhala

Pelkkä CPAP ei laihduta uniapneapotilasta

Uniapneapotilailla on usein sellainen harhaluulo, että CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen painokin lähtee laskuun. Toki paino voi laskea, kun väsynyt potilas virkistyy ja alkaa tarkkailla syömistään ja liikkua enemmän. Mutta automaattisesti se ei tapahdu.

Heikki Ekroos

Pikkulapsen syömisongelmaan on syytä puuttua varhain

Hoidossa tarvitaan sekä konkreettista että emotionaalista tukea.

Marianne Jansson

Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen

Lähtökohdat Yksityissektorin lääkärit ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet melko tyytyväisiä käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin, ja nyt selvitettiin tilannetta vuonna 2017. Edellisen tutkimuskerran jälkeen yksityissektori on liittynyt kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin.

Päivi Metsäniemi, Hannele Hyppönen, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Jukka Vänskä, Peppiina Saastamoinen, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Mielenterveys tulevaisuuden työelämässä

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut 1980-luvulta alkaen.

Pekka Varje, Ari Väänänen

Geriatriset oireyhtymät ovat estettävissä

Vanhuuden oireyhtymät eivät synny tyhjästä, vaan niillä on historiansa. Perinteiset valtimotaudit, sydäninfarkti ja aivohalvaus, ovat merkittäviä kuolemansyitä vanhuusiässäkin, mutta toimintakykyä uhkaavat etenkin "geriatrian jättiläiset" (1), geriatriset oireyhtymät, kuten hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi. Geriatrit hoitavat niitä työkseen, mutta niiden taustatekijät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Timo Strandberg

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Esa Rintala, Jutta Peltoniemi, Reetta Huttunen

Penisilliiniallergia käy kalliiksi

Amerikkalaistutkijoiden systemaattisessa katsauksessa penisilliinille allergisten potilaiden sairaalahoidon kulut olivat keskimäärin 609 dollaria suuremmat kuin muiden potilaiden. Avohoidon kustannukset olivat 14–193 dollaria suuremmat. Lisäksi sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat ilman penisilliiniallergiaa 1 145–4 254 dollaria pienemmät.

Heikki Ekroos

Penisilliinille allergisen leima lisää MRSA:n ja C. difficilen riskiä

Penisilliiniallergian leima potilailla on yleinen. Karkeasti 10 % potilaista ilmoittaa allergiasta. Todellisia yliherkkyyspotilaita on sekä kotoisen että kansainvälisen arvion mukaan heistä tuskin yksi kymmenestä. Siitä huolimatta leima useimmiten sulkee pois hoidon penisilliinillä tai muilla beetalaktaameilla ja johtaa laajakirjoisten mikrobilääkkeiden valintaan. Brittitutkimus osoittaa, että seuraukset voivat olla potilaille hankalat.

Heikki Arvilommi

Aika ennen antibiootteja – ja niiden jälkeen

Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.

Pentti Huovinen

One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

"One Health" ei ole uusi keksintö. Mutta miksi se on nykyään esillä niin monilla foorumeilla: EU:ssa, WHO:ssa, YK:ssa, jopa Maailmanpankissa?

Anni Virolainen-Julkunen

Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja

Lähtökohdat Työttömyyteen liittyy toisaalta lääkäripalvelujen runsasta käyttöä ja toisaalta tarpeeseen nähden vähäistä käyttöä. Kartoitimme 1.1.2016 vähintään 300 päivää työttöminä olleiden henkilöiden terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä. Lisäksi kuvasimme heidän näkemyksiään palveluista.

Kirsi Lappalainen, Pauliina Mattila-Holappa, Kirsi Yli-Kaitala, Marja Hult, Kimmo Räsänen

Passiivinenkin tupakointi lisää nivelreuman riskiä

Tupakoinnin on jo pitkään tiedetty lisäävän nivelreuman kehittymisen riskiä, ja tupakoiminen sairauden aikana huonontaa hoitotuloksia. Kaikkien kannattaa ilman muuta olla tupakoimatta, mutta erityisesti niiden, joiden suvussa on runsaasti reumaa. Tupakka on nivelreuman ainut tunnettu riskitekijä, johon ihminen voi vaikuttaa itse.

Markku Kauppi

Näin teet hyvän B-lausunnon lääkekorvausasioissa

Vaikka lääkehoito on suositusten mukaista, sitä ei välttämättä korvata sairausvakuutuksesta.

Helena Kastarinen, Anneli Lauhio, Ilona Autti-Rämö

Tieto leikkauspotilaan tupakoinnista on tärkeää kirjata systemaattisesti

Tupakoimatta leikkaukseen -toimintamalli otettiin käyttöön Porvoon sairaanhoitoalueella kesällä 2016.Toimintamallin alkuvaiheessa vain kolmasosalle tupakoitsijoista kirjattiin leikkauslähetteeseen tieto tupakoinnista. Erikoissairaanhoidossakaan tietoa ei yleensä kirjattu ennen kuin esitietolomakkeeseen.

Hanna Ventola, Anna Grönholm, Jari Jokelainen, Tero Ylisaukko-Oja, Sinikka Bots, Kimmo Halonen