Suomalaiset tutkimukset: elinaika pitenee EGFR-keuhkosyövässä, mutta uusia hoitoja tarvitaan yhä
Kaksi laajaa suomalaista tosielämän tutkimusta(1)-(2) osoittaa, että EGFR-mutaatiopositiivista ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) sairastavien potilaiden ennuste on parantunut, todennäköisesti hoidon kehittymisen myötä siirryttäessä ensimmäisen polven tyrosiinikinaasin estäjistä kolmannen polven estäjiin. Ennuste vaihtelee kuitenkin selvästi mutaatiotyypin, taudin levinneisyyden ja metastaasien sijainnin mukaan. Erityisen aggressiivinen tauti on potilailla, joilla on L858R tai harvinaisempi EGFR-mutaatio, aivo- tai maksametastaaseja tai hoitoon on kehittynyt resistenssi. Näitä potilaita tulisi hoitaa mahdollisimman tehokkaasti alusta alkaen. Tarvitaan myös laajakirjoisempia lääkkeitä, jotka tehoavat eri EGFR-mutaatioihin ja mahdollisesti myös tunnistettuihin resistenssimekanismeihin kuten MET-amplifikaatioon.