75724 osumaa

in memoriam: Seija Ojanen 24.9.1950–26.10.2020

in memoriam: Seija Ojanen 24.9.1950–26.10.2020

Seija oli kotoisin luonnonkauniilta maaseudulta Pohjois-Savon Säyneisistä. Hän opiskeli ensin sairaanhoitajaksi, jatkoi opintoja kätilöksi ja työskenteli kätilönä vielä ensimmäisinä lääketieteen opiskeluvuosinaan. Seija suhtautui lääketieteen opintoihin ja lääkärin työhön syvältä kumpuavalla innostuksella. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1994, toimi aluksi yksityislääkärinä ja pätevöityi perhelääkäriksi vuonna 2000, mutta hakeutui sen jälkeen työterveyshuollon tehtäviin ja suoritti työterveyshuollon erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2008.

Ulla Heikkilä, Satu Rautajoki

in memoriam: Teuvo Hämäläinen 1.6.1940–14.1.2021

in memoriam: Teuvo Hämäläinen 1.6.1940–14.1.2021

Sisätautien erikoislääkäri Teuvo Tapio Hämäläinen kuoli Lappeenrannassa lyhyen sairaalassaolon jälkeen. Hän oli syntynyt 1.6.1940 Valkealassa. Teuvo tottui pienestä pitäen kovaan työntekoon ja lääkärin työtä hän teki poikkeuksellisella tarmolla aivan loppuun asti. Ylioppilaaksi Teuvo valmistui Kouvolan poikalyseosta ja suoritti sitten varusmiespalvelun edeten lopulta reservin yliluutnantiksi. Lääketieteen opinnot alkoivat Helsingin Yliopistossa. Vastavalmistuneena lisensiaattina 1968 Teuvo aloitti työt Lappeenrannassa Etelä-Saimaan keskussairaalan sisätautiklinikassa apulaislääkärin virassa.

Leo Strid, Tarmo Koivisto

Koronan opetuksia – hajautettu keskittäminen

Koronatestaus alleviivaa tarpeen organisoida funktioita hajautetusti sen sijaan, että totalitaarisesti keskitetään. Epidemian alussa koronatestauksesta tuli nopeasti pullonkaula. Ensin ongelmia oli testauskapasiteetissa ja sitten jäljelle jäi testitulosten viipyminen. Todellisuudessa keskitetyt analysaattorit eivät teoreettisestikaan pääse nopeaan tulosten toimittamiseen. Testaus itsessään vie aikaa, ja jos testaus vaatii tietyn määrän näytteitä, niin ne kerätään ensin ryhmiin ja sitten analysointi käynnistyy ryhmittäin. Suurin ongelma Suomen testauksessa ovat olleet matkat ja näytelogistiikka. Näyte pitää fyysisesti kuljettaa ensin testauspaikkaan ja vasta sitten se asetetaan testausjonoon. Tämä on vahvasti näkynyt testauksessa: nopeimmin vastaus on ollut mahdollista saada puolessatoista päivässä, useimmiten 2–3 päivässä. Liian usein siihen on mennyt 4 päivää tai enemmänkin.

Antti Jekunen, Heidi Andersen, Heidi Bengts, Jatta Saarenheimo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030