Erytromysiinille resistentit streptokokit - havahduttava suomalaishavainto

Suomalainen monikeskustutkimus on tuonut esille uuden huolen aiheen, erytromysiinille resistentit A-ryhmän streptokokit. Lääkärien perusopetuksessahan on lähes teesiksi muodostunut, että potilaalle, jolle ei voida antaa penisilliiniä, on erytromysiini ensimmäinen vaihtoehtoishoito. Tämä teesi ei tästä lähin päde.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Karsinogeenien sormenjäljet

Ympärisötekijöiden aiheuttaman karsinogeneesin sisukkaimpien vastustajien väitteet ovat perustuneet siihen, ettei syövän synnyn tarkkaa molekulaarista mekanismia ole tunnettu. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin julkaistu tutkimuksia, jotka lisäävät todistusaineistoa kahden epäillyn tekijän syyllisyyteen: aflatoksiini-B1 maksasolusyövän ja ultraviolettivalo ihon levyepiteelisyövän taustalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Antibioottiprofylaksin ajoitus leikkauksissa

Jo kirurgian kurssilla opittiin, että jos leikkauksen yhteydessä syntyvä haavainfektio halutaan ehkäistä, niin antibiootin on syytä olla haavan alueella, kun viilto tehdään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Onko natiiviläppä-endokardiitin antibioottiprofylaksi tarpeellinen?

Antibiootin tarpeellisuus endokardiitin profylaksissa on pitkään ollut kiistanalainen keskustelunaihe. Endokardiitti on nimittäin sen verran harvinainen tauti, että kunnon tutkimuksen tekeminen aiheesta vaatii valtavan suuren potilasaineiston.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Maailmanlaajuiset rokotusohjelmat

Isorokon eradikaatio maailmasta oli tietysti erittäin merkittävä tapahtuma ihmisten terveyden kannalta. Mutta se oli myös erittäin kannustava esimerkki muille rokotusohjelmille.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Seerumin kalisuola ja trombosyyttitaso

Kirjeessä toimittajalle ryhmä hollantilaiskollegoja tuo esille tutkimustuloksensa veren kaliumpitoisuuden ja trombosyyttitason välisestä yhteydestä. 182:n muuten terveen traumapotilaan joukossa oli trombosyyttitason vaihtelu noin 50-1 000. Tällä vaihteluvälillä seerumin ja plasman kaliumpitoisuuden ero kasvoi aina 0,73 mmol:iin/l.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäri työyhteisön jäsenenä III Innovaatio ja sairaalan kehittäminen

Uusi organisaatiokulttuuri korostaa työntekijöiden aloitteellisuutta, riskinottoa ja vapautta. Sairaaloissa tämänsuuntaisia muutospaineita lisää tulossa oleva valtionosuusuudistus. On arvioitava uudelleen toimintatapoja, johtamista ja palkitsemisjärjestelmiä. Lääkärit haastetaan tulemaan ulos virkamiesroolistaan ja kyseenalaistamaan totunnaisia menettelytapoja ja työnsä esteitä. Heidän on myös saatava työyhteisön tuki uudistuspyrkimyksilleen.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Kliinis-fysiologisten tutkimusten laaduntarkkailun tila huolestuttava

Kliinisen fysiologian alan tutkimukset kuuluvat arkirutiiniin sadoissa terveydenhuollon yksiköissä. Selvitykset tutkimusten laaduntarkkailusta ovat tuoneet esiin huolestuttavia puutteita niin laitteiston huollossa kuin henkilökunnan koulutuksessakin. Esimerkiksi spirometriatutkimusten laatutaso on osoittautunut kirjavaksi: laitteistojen huolto ja kalibrointi on monessa paikassa korkeintaan sattumanvaraista, ja viitearvostojakin on käytössä peräti 27 erilaista. Spirometrian laadunvalvonnasta on valmisteilla koulutusohjelma, ja samantapaisia hankkeita on vireillä myös EKG- ja verenpainemittausten laadun varmistamiseksi.

Olli Korhonen Väinö Turjanmaa

1926-1927

Näinä vuosina uudet kumppanukset, Martti Siirala ja Bruno Nyström, ottivat vastuun lehden toimittamisesta.

Kyllikki Kauttu

Keinoalkuisesta lisääntymisestä kiistelty lakiehdotus: Sukusolujen luovuttajan nimi täysi-ikäisen lapsen tietoon

Oikeusministeriö valmistautuu antamaan keinoalkuista lisääntymistä koskevan lakiehdotuksen hallitukselle vielä tänä keväänä. Ehdotusta valmisteltaessa suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet kysymykseen luovuttajan salassapidosta lahjoitettuja sukusoluja käytettäessä. Valmistuneen lakiehdotuksen mukaan tieto luovuttajan henkilöllisyydestä säilytetään sosiaali- ja terveyshallituksen rekisterissä, josta lapsella on oikeus saada se tietoonsa täysi-ikäiseksi tultuaan. Kenelläkään muulla ei olisi oikeutta tietoon. Lakiehdotuksen mukaan vanhempia ei kuitenkaan velvoitettaisi kertomaan lapselle hänen syntytavastaan. Lapsettomuutta hoitavien lääkärien mielestä sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on pidettävä salassa hävittämällä luovuttajaa koskevat tiedot. Samalle kannalle on asettunut myös Lääkäriliitto.

Suvi Sariola