Leukemialapset kannattaa rokottaa vyöruusua vastaan

Vesirokkorokote on antanut odottaa tuloaan markkinoille jo runsaan vuosikymmenen. Elävää heikennettyä virusta sisältävä rokote onkin tehokas vaikean vesirokon torjumisessa. Se ei kuitenkaan estä kokonaan vesirokkoa. Siksi sitä ei ole otettu laajempaan käyttöön.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pneumonian ennustetekijät

Vuonna 1987 British Thoracic Society julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan sairaalan ulkopuolella saadun pneumonian ennuste riippuu ratkaisevasti kolmesta tekijästä: hengitysfrekvenssistä, diastolisesta verenpaineesta ja veren ureatypen määrästä. Huono oli niiden ennuste, joilla hengitys oli nopeampaa kuin 30 kertaa minuutissa, diastolinen paine alle 60 mmHg ja ureatypen määrä yli 7 mmol/l. Nämä tulokset perustuivat kohorttitutkimukseen, ja nyt virginialaiskollegat ovat testanneet, miten hyvin nuo ennustetekijät sopivat prospektiivisesti.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Dioksiini on karsinogeeni

Ennen vuotta 1990 dioksiinin karsinogeenisuus oli osoitettu vain eläinkokeissa eikä tutkimuksia sen vaikutuksesta ihmiseen ollut. Sitten Yhdysvalloissa yli 5 000:n ja Saksassa lähes 250 altistuneen ihmisen tutkimuksissa osoitettiin, että dioksiini, joka syntyy rikkakasvimyrkkytuotannon sivutuotteena, lisää sekä kaikkien syöpätautien että miesten pehmytosasarkoomien ja hengitystiekarsinoomien esiintyvyyttä: altistuneiden kuolleisuusriski näihin tauteihin oli 1,21-3,15-kertainen altistumattomien riskiin verrattuna.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Helicobacter pylori ja metronidatsoli

Helicobacter pylori on useissa tutkimuksissa liitetty ylemmän maha-suolikanavan tautitiloihin. Siksi antibioottihoito on tulossa vahvasti myös gastriitin ja ulkuksen hoitoon mukaan. Tämä ns. kolmoishoito koostuu vismutista, amoksisilliinista ja metronidatsolista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Aivoverenvuodot uudelleen arvioitaviksi

Subaraknoidaalivuoto kalskahtaa pahaenteiseltä. Neurokuvantamisen kehityttyä on tämänkin taudin kohdalla löydetty tiettyjä alaryhmiä, joissa ennuste on merkitsevästi parempi kuin toisissa. Aivan uusin tieto SAV:sta tulee Alankomaista, jossa vuodesta 1985 on seurattu SAV-potilaiden selviytymistä suhteessa alkuperäiseen kuvauslöydökseen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Sepelvaltimotaudin uudet riskitekijät

Muinainen käsitys sydäninfarktista "sydänveritulppana" on viime vuosina muuttunut huomattavan monisärmäiseksi, ja koronaari-iskemian syntyyn vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Sepelvaltimotaudin olemuksesta on opittu tietämään varsin paljon: esim. endoteelin ja trombosyyttien monivaiheinen yhteisvaikutus, joka on edellytyksenä koronaariahtautuman ja -tromboosin synnylle. Näkymiä ovat nyttemmin sävyttäneet mm. uudet havainnot koronaarikouristelusta eli -spasmeista (N Engl J Med 1991;325:1551- 1556).

Sytokiinit, vapaat radikaalit ja glutamiini - uusinta uutta kliinisessä ravitsemushoidossa

XIII Euroopan Parenteraalisen ja Enteraalisen ravitsemuksen kongressi pidettiin syyskuun helteessä Antwerpenissa. Osallistujia oli n. 2 000. Eri erikoisalojen lääkäreiden lisäksi tähän vuosittaiseen Euroopan kongressiin osallistuu ravitsemusterapeutteja, farmaseutteja ja ravitsemushoidon alueella työskenteleviä sairaanhoitajia. Suomalaisten osanottajien määrä on vuosi vuodelta kasvanut, mikä on ilahduttava piirre oman maamme ravitsemushoidon tason ja kehityksen kannalta.

Lauri S. Nuutinen

Lääkäri työyhteisön jäsenenä II Työssä koetut ongelmat, työyhteisö henkisten resurssien kehittäjänä

Sairaalat ovat historiansa ajan toimineet melko vapaana ulkoisista yhteiskunnallisista paineista, valtaosin vain lääketieteen kehityksen ohjaamina. Niinpä niiden hallintojärjestelmä ja työilmapiiri ei kaikilta osin enää vastaa nykytodellisuutta. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa selvitettiin tekijöitä, jotka sairaalayhteisössä vähentävät lääkäreiden työtehoa, motivaatiota ja työniloa.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Vanhusväestö terveyspalvelujen käyttäjänä

Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa koko ajan, joten terveydenhuollossa tarvitaan entistä enemmän tietoa, kuinka paljon ja mitä terveyspalveluja tämä osa väestöstä käyttää. Lapualla tehty tutkimus osoitti, että 65 vuotta täyttäneet tekivät asukasta kohden lähes kaksi käyntiä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, heitä nuoremmat vain noin yhden. Vanhusten lääkärissäkäynnin yleisimmät syyt olivat verenpainetauti ja sokeritauti. Laboratoriokäyntejä vanhuksilla oli asukasta kohden laskettuna kolme kertaa enemmän ja röntgenkäyntejä kaksi kertaa enemmän kuin nuoremmilla kuntalaisilla. Neljä viidestä 65 vuotta täyttäneestä potilaasta voitiin hoitaa avohoidossa, ja kiireellistä jatkohoitoa tarvitsevista vanhuspotilaista suurin osa pystyttiin hoitamaan terveyskeskuksen omassa sairaalassa.

Pertti Kekki Ritva Laamanen

Tasausjärjestelmä pienten kuntien tueksi: Sairaaloiden kuntalaskutus muuttumassa

Sairaaloiden kuntalaskutuksen perusteisiin ehdotetaan perinpohjaista muutosta. Nykyisestä koko sairaalan keskimääräisiin hoitopäivä- ja käyntikustannuksiin perustuvasta laskutuksesta luovuttaisiin, ja laskutus perustuisi enemmän todellisiin kustannuksiin: kukin sairaala ryhmittelisi potilaat klinikoittain tai erikoisaloittain diagnoosin perusteella, ja näille ryhmille määriteltäisiin keskimääräiset kustannukset laskutuksen perusteeksi. Tätä hinnoittelua täydennettäisiin toimenpidekohtaisella hinnoittelulla. Malli lisäisi useimpien kuntien riskiä joutua maksamaan erittäin suuria korvauksia asukkaittensa sairaalapalveluista, joten poikkeuksellisen suuret hoitokustannukset tasattaisiin sairaanhoitopiireittäin kunnilta perittävällä jäsenmaksulla, joka sidottaisiin kunnan asukaslukuun.

Suvi Sariola