Koronan opetuksia – hajautettu keskittäminen

Koronatestaus alleviivaa tarpeen organisoida funktioita hajautetusti sen sijaan, että totalitaarisesti keskitetään. Epidemian alussa koronatestauksesta tuli nopeasti pullonkaula. Ensin ongelmia oli testauskapasiteetissa ja sitten jäljelle jäi testitulosten viipyminen. Todellisuudessa keskitetyt analysaattorit eivät teoreettisestikaan pääse nopeaan tulosten toimittamiseen. Testaus itsessään vie aikaa, ja jos testaus vaatii tietyn määrän näytteitä, niin ne kerätään ensin ryhmiin ja sitten analysointi käynnistyy ryhmittäin. Suurin ongelma Suomen testauksessa ovat olleet matkat ja näytelogistiikka. Näyte pitää fyysisesti kuljettaa ensin testauspaikkaan ja vasta sitten se asetetaan testausjonoon. Tämä on vahvasti näkynyt testauksessa: nopeimmin vastaus on ollut mahdollista saada puolessatoista päivässä, useimmiten 2–3 päivässä. Liian usein siihen on mennyt 4 päivää tai enemmänkin.

Antti Jekunen, Heidi Andersen, Heidi Bengts, Jatta Saarenheimo

Testaus tuottaa epidemian hallinnan kannalta merkityksellistä informaatiota

Aaltosen vastaus (1) Ripatin ja Korhosen kirjoitukseen (2) piirtää vaillinaisen kuvan testauksen merkityksestä koronaepidemian hallinnassa.

Thomas Brand

Koulujen sulkemisen plussat ja miinukset

Vanhempien mukaan koulujen etäopetukseen siirtymisellä oli yhtä paljon positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Sen sijaan vaikutukset itseensä vanhemmat arvioivat voittopuolisesti negatiivisiksi.

Hannu Westerinen

Kiertävä kasvaimen DNA toimii ennustekijänä

Syövän hoitotulosta on tapana arvioida kuvantamistutkimuksin. Ennusteen arviointiin on etsitty biomarkkereita, mutta kliiniseen käyttöön sopivia ei ole löytynyt kovin monta. Melanooman BRAF^V600-mutaation DNA näyttää lupaavalta.

Sirkku Jyrkkiö

Ravintolisä saattaa vähentää muistisairauden riskiä

Epidemiologisista tutkimuksista ja suomalaisesta FINGER-tutkimuksesta tiedetään, että kognitiivista heikkenemistä voidaan myöhentää terveellisillä elintavoilla. Nyt eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravintolisän vaikuttavuutta prodromaalisessa Alzheimerin taudissa. Sen tiedetään lyhyissä tutkimuksissa vaikuttavan lievässä, mutta ei edenneessä Alzheimerin taudissa myönteisesti kognitioon ja aivopatologisiin muutoksiin.

Kaisu Pitkälä

COVID-19 ja sydämen rytmihäiriöt

COVID-19 huonontaa sydäninfarktin ennustetta pitempien hoitoviiveiden ja lisääntyneen hyytymistaipumuksen takia. Infektioon liittyy myös varsin usein sydänlihasärsytystä ja pahimmillaan jopa vakava myokardiitti. Vaikeaoireisen infektion aikana näyttää ilmenevän myös varsin runsaasti rytmihäiriöitä, etenkin eteisvärinää.

Juhani Airaksinen

Iäkkäiden rokotusväli tulee pitää ohjeiden mukaisena

Vanhuksilla olisi järkevää pitää kahden mRNA-rokotteen väli täsmälleen ohjeen mukaisena.

Riitta Palatsi

Synteettinen verkko ei paranna refluksi­leikkauksen tuloksia

Nivustyrässä kudoksen vahvistaminen verkolla on nykyisin rutiinia, mutta närästysleikkauksen yhteydessä, kun korjataan palleatyrä, se ei näytä parantavan tuloksia.

Hannu Paajanen

Etiikkaa, tähtiä ja sote-keskuksia Kuopiossa

KYS-erityisvastuualueen valiokunnat pohtivat viime vuonna sote-keskus-hankkeita ja etenkin lääkärin roolia uudessa sote-keskuksessa.

Katri Männikkö

Läkaravtalet måste ständigt utvecklas

Läkaravtalet från förra våren delar vår medlemskår och har visat sig vara ställvis svårtillämpbart. Problemet har sin upprinnelse i arbetstidslagens nya föreskrifter som trädde i kraft i början av 2020. De måste inkluderas i avtalet.

Tuula Rajaniemi