Paksusuolisyövän laparoskooppinen leikkaushoito

Paksusuolisyöpä kuuluu tavallisimpiin syöpiin ja hoidetaan yleensä kirurgisesti. Vaikka tähystyskirurginen tekniikka on hyväksytty ensisijaiseksi leikkausmenetelmäksi sappi- ja palleatyräkirurgiassa sekä usein hyvänlaatuisissa paksusuolen taudeissa, on laparoskopian asema edelleen epäselvä paksusuolisyövän hoidossa.

Tom Scheinin

Inhalaatiosteroidin lisäys ei aina auta astman pahenemisvaiheessa

Viime vuosina, varsinkin ennen inhalaatiosteroidin ja pitkävaikutteisen sympatomimeetin yhdistelmävalmisteiden markkinoille tuloa, yleistyi astman pahenemisvaiheen hoidoksi inhalaatiosteroidin päiväannoksen kaksinkertaistaminen. Kanadalaiset tutkivat tämän protokollan vaikutusta.

Hannu Puolijoki

Masennusta lääkitään usein bentsodiatsepiineilla

Julkaistujen hoito-ohjeiden mukaan masennusta tulee hoitaa masennuslääkkeillä ja sedatiivisten bentsodiatsepiinien käyttö tulisi rajoittaa minimiin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vuoden 2000 tilannetta kuvaavien rekisteritietojen perusteella amerikkalaiset tutkijat totesivat, että masennusdiagnoosin saaneista potilaista 36 % käytti bentsodiatsepiineja ja 89 % antidepressantteja vuoden aikana. Useimmat (78 %) käyttivät bentsodiatsepiineja yli 90 päivää ja yli puolet (61 %) yli puoli vuotta. Ikääntyneet, valkoiset ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät käyttivät bentsodiatsepiineja muita useammin. Pidempi käyttö oli yleistä ikääntyneillä. Tutkijat toteavatkin, että bentsodiatsepiinien käyttö ei vastaa hoitosuosituksia. Asia, johon meilläkin on syytä kiinnittää huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Alfasalpaajat akuutin virtsaretention uusiutumisen estämisessä

Akuutilla virtsaretentiolla ymmärretään äkillistä ja tuskallista virtsaamiskyvyttömyyttä. Sen syy voi olla mekaaninen subvesikaalinen obstruktio, virtsarakon hermostoperäinen toiminnanhäiriö tai ylivenyttyminen esim. anestesian aikana. Retentiopotilaan ensiapu on katetrointi. Myöhemmin seuraa syyn mukainen hoito, yleisimmin prostatan elektroresektio. Viimemainittuun liittyy kuitenkin virtsaummen jälkeen tehtynä lisääntynyt komplikaatioiden sekä kohonneen kuolleisuuden riski. Pitkään kestänyt katetrihoito taas johtaa virtsarakon bakteerikolonisaatioon.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Älykkään lapsen muisti ei heikkene vanhempanakaan

Lapsena ja nuorena mitatun älykkyystestin tulosten yhteydestä muistitoimintoihin aikuisiässä on niukasti tietoa. Brittiläisessä yli 3000 hengen syntymäkohortissa (1946) selvitettiin älyllistä suoriutumista kahdella testillä lasten ollessa 15-vuotiaita. Myöhemmin heille tehtiin kaksi seurantatutkimusta keski-iässä. Tulokset osoittavat, että älyllinen suoriutuminen lapsuudessa oli käänteisesti yhteydessä muistin ja sananopeuden heikkenemiseen 43-53-vuotiaana. Tulokseen ei vaikuttanut koulutus, ammatti eikä terveydentila.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Synnytyskomplikaatiot aikaistavat skitsofrenian puhkeamista

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot lisäävät syntyvän lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Irlantilaisessa rekisteritutkimuksessa identifioitiin 409 skitsofreniaan sairastunutta, joiden syntymään liittyvät tiedot kerättiin sairauskertomuksista. Ensimmäiseen hoitoon tulleet potilaat, joiden syntymään ei liittynyt lainkaan komplikaatioita, olivat 33-vuotiaita, kun taas ne, joiden syntymään liittyi 4 komplikaatiota, olivat 22-vuotiaita. Hoitoontuloikä laski tasaisesti komplikaatioiden määrän kasvaessa ja pysyi erittäin merkitsevänä, vaikka sukupuoli, sukulaisten psykiatriset hoidot ja äidin sosiaaliryhmä otettiin huomioon. Tulos puhuu vahvasti sen puolesta, että raskauteen ja syntymään liittyvien ongelmien ja skitsofrenian puhkeamisen välillä on kausaalinen yhteys. On kuitenkin epäselvää, onko kyse sairauden puhkeamista aikaistavasta ja siten sen ilmiasua muovaavasta vai aidosta skitsofreniaa aiheuttavasta tekijäkokonaisuudesta.

Raimo Kr Salokangas

Hoitoonohjaus raskausajan päihdeongelmissa

Raskaana olevan naisen päihderiippuvuus ei ole harvinainen ongelma äitiysneuvoloissa eikä varsinkaan synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa. Tampereella päihdeongelmaisten äitien kokonaishoidosta vastaa Taysin päihdepoliklinikan vauvaperheyksikkö.

Riitta Alaja - Helena Tuomiranta

PKV-lääkkeiden määrääminen ja ei-lääkinnällinen käyttö

Lisääntynyt PKV-lääkkeiden, eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden, väärinkäyttö ja sekapäihdekäyttö näkyvät Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa (TEO) ilmoituksella vireille tulleiden valvonta-asioiden nopeana lisääntymisenä: vuonna 2001 106 tapausta, vuonna 2002 155 ja vuonna 2003 179 tapausta, näistä suurin osa koskee PKV-lääkkeitä.

Pirjo Pennanen

Lapsen kehityksen seuranta neuvolassa Lene-menetelmällä

Kehityksen ongelmat alkavat herkästi laajeta kietoutuen mm. lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja siksi tukitoimien järjestäminen jo varhain olisi tärkeää. Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) on tarkoitettu neuvolan työvälineeksi. Vuonna 2001 aloitettiin seurantatutkimus Lenen toimivuudesta ja kehityksen ongelmien ennustuskyvystä.

Riitta Valtonen - Timo Ahonen - Paula Lyytinen

Solisluun murtumat aikuisilla

Solisluun murtumat ovat verrattain yleisiä vammoja erityisesti nuorilla miehillä.

Jarkko Pajarinen - Vesa Savolainen - Jan-Magnus Björkenheim, Ville Remes - Eero Hirvensalo