21110 osumaa

Lyhyesti: MK sopii perinnöllisen rintasyövän seulontaan

Eurooppalaisen naisen riski sairastua elämänsä aikana rintasyöpään on noin 11 %. Jos nainen on BRCA1- tai BRCA2-geenimutaation kantaja, voi sairastumisriski olla yli 50 %. Mammografiaseulonta vähentää naisten rintasyöpäkuolleisuutta noin 25 %. Mammografia ei kuitenkaan tunnista riittävän luotettavasti nuoren naisen rintasyöpää. Seulontatutkimukseen osallistui 1 909 naista, joilla oli yli 15 %:n riski sairastua elämänsä aikana rintasyöpään. Potilaiden rinnat palpoitiin kahdesti vuodessa. Mammografia ja magneettikuvaus (MK) tehtiin vuosittain. Kolmen vuoden seurannan jälkeen todettiin, että MK-tutkimuksella oli havaittu 20 rintasyöpää enemmän kuin mammografialla. Palpoimalla löytyi vähiten syöpiä. MK:n sensitiivisyys oli selvästi parempi kuin mammografian (80% vs. 33%), tosin mammografia tunnistaa herkemmin tiehyensisäisen syövän kuin MK. Tutkimuksen aikana löydetyt rintasyövät olivat lähettäneet kainaloetäpesäkkeitä vain 21%:ssa tapauksista. Vertailuryhmissä kainaloetäpeäkkeitä on raportoitu 30-45 %:lla. MK sopii rintasyövän seulontamenetelmäksi alle 50-vuotiaille naisille, joiden sairastumisriski rintasyöpään on suuri.

Sirkku Jyrkkiö

Palleatyrän sikiökirurgisesta hoidosta lupaavia tuloksia

Palleatyrä on vaikea epämuodostuma, johon liittyy riski vaikeasta synnynnäisestä keuhkohypoplasiasta ja pulmonaarihypertensiosta ja suuri postoperatiivinen kuolleisuus. Mikäli rintaontelossa on hernioituneita elimiä, sikiökautiset hengitysliikkeet eivät onnistu, keuhkoputkiston paine on matala ja seuraa alveolien hypoplasia. Eläinkokeiden perusteella havaittiin, että mikäli sikiön henkitorvi suljetaan, henkitorven ja keuhkoputkien paine lisääntyy ja keuhkojen kasvu ja kehitys paranevat. Englantilaisten, belgialaisten ja espanjalaisten yhteinen työryhmä on nyt kokeillut menetelmää ihmisen vaikeiden palleatyrätapausten hoidossa. 21 tapausta hoidettiin fetoskooppisesti asettamalla sikiön henkitorveen suuontelon kautta teflonpallo, jolla hengitystie suljettiin. Keuhkojen kasvu parani ja saavutti normaalitason jo kahden viikon kuluessa. Joissakin tapauksissa pallo poistettiin keisarileikkauksen aikana ennen lapsen napanuoran katkaisua, osassa fetoskooppisesti tai ultraäänikontrollissa jo aiemmin. Vakavia äitikomplikaatioita ei esiintynyt. 9 lapsista kuoli heti pulmonaariseen hypoplasiaan, 12 operoitiin ja 10 heistä selvisi ja kehittyi normaalisti. Hoitotulos parani selvästi työryhmän kokemuksen lisääntyessä; kuolleisuus oli 70 % ensimmäisten 10 tapauksen ryhmässä ja 36% myöhemmin. 12 vertailupotilaan ryhmästä vain yksi selvisi. Koska tapaukset olivat vaikeita ja ennuste huono, on jo tämän suuruisen aineiston tulosta pidettävä lupaavana ja uutta hoitomuotoa kehittämisen arvoisena. Hoito pitää keskittää muutamiin kansainvälisiin keskuksiin.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030