Otoneurologinen tutkimuspaketti Ménièren tautia ja sisäkorvan tautia sairastaville potilaille

9.7.2004 Tampereen yliopisto

Ziane Selmanin

Vaarallisten rikoksenuusijoiden uusimisriskiin vaikuttavat tekijät Suomessa 1971-1995

13.8.2004 Kuopion yliopisto

Jarmo Paanila

Eturauhassyövän sädehoito

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän hoitokäytäntö on ollut seuranta- ja hormonihoitopainotteista.

Sirkku Jyrkkiö

Eturauhassyövän hormonihoito

Eturauhassyövän hormonihoidon käytössä ja ajoituksessa on paljon avoimia kysymyksiä.

Teuvo Tammela - Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Mitä sitten, kun eturauhassyövän hormonihoitojen teho hiipuu?

Suotuisan hormonihoitovasteen jälkeen levinnyt eturauhassyöpä etenee ja muuttuu hormonirefraktoriseksi (hormonihoidoille reagoimattomaksi), missä tilanteessa potilaiden keskimääräinen elossaoloennuste on enää 1-2vuotta. Tällöin hoidon ensisijainen tavoite on oireiden lievittäminen.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen - Petteri Hervonen, Inkeri Elomaa - Timo Joensuu

Lyhyesti: Eteisvärinäkohtaukset usein petollisen oireettomia

Nykyaikaisen tahdistimen muisti rekisteröi automaattisesti ja luotettavastisydämensisäistä EKG:ta, mikä mahdollistaa oireettomienkin rytmihäiriöiden dokumentaation.

Juhani Airaksinen

Spironolaktoni sydämen vajaatoiminnassa - jäitä hattuun!

Vuonna 1999 ilmestyneen RALES-tutkimuksen tulosta referoitiin aikanaan innokkaasti. Tutkimuksen mukaan spironolaktonin lisääminen NYHA III-IV-luokan sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden lääkitykseen vähentää kuolleisuutta jopa 30 %. Tämän jälkeen spironolaktoni on päätynyt hoitosuosituksiin, myös meillä, mutta onneksi joka kohdassa on korostettu, että potilaan seerumin kaliumpitoisuutta on seurattava.

Robert Paul

Kemosädehoito parantaa pään ja kaulan syövän hoitotulosta

Kaulan imusolmukkeisiin metastasoituneen pään ja kaulan alueen syövän uusiutumisriski on suuri. Leikkaukseen liitetty sädehoito pienentää taudin uusiutumisriskiä. Tietyt solunsalpaajat herkistävät soluja sädehoidolle.

Sirkku Jyrkkiö

Hyvät tulokset synnyttäjän ja vauvan varhaisesta kotiutuksesta

Synnytyksen jälkeisen sairaalahoidon lyhentämiseen liittyy epätietoisuutta lääketieteellisistä riskeistä, todellisista säästöistä ja siitä, kuinka perhe kokee lyhentyneen hoidon. Sveitsissä verrattiin näitä näkökohtia varhaisen kotiutuksen (normaalista synnytyksestä 24-48 tuntia ja keisarileikkauksesta 72-96 tuntia) ja perinteisen hoitoajan (96-120 tuntia ja 144-168 tuntia) ryhmissä. Varhaisen kotiutuksen ryhmässä kätilö kävi perheessä 10 päivän aikana perheen toivomin ajankohdin. Toisessa ryhmässä kätilö kävi vain, jos ilmeni kliinisiä ongelmia. Varhainen kotiutus johti 1 209 Sveitsin frangin nettosäästöön. Imetys onnistui paremmin varhain kotiutuneilla ja imetysohjauksen koettiin myös onnistuvan kotona paremmin. Äitien terveydentilassa ei ollut eroja, ei myöskään lasten terveydessä ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin 6 kuukauden iässä merkitsevästi useampi varhain kotiutunut lapsi oli tarvinnut tarkastusta tai hoitoa sairaalassa. Molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä hoitoon.

Pertti Kirkinen

Eikö dementialääke lykkääkään laitoshoitoa?

Alzheimer-lääkkeiltä on toivottu paljon dementiapotilaiden hoidossa. Tähänastiset tutkimukset ovat yhtäpitävästi osoittaneet niiden parantavan potilaiden kognitiota, ja lisäksi ne näyttävät vaikuttavan edullisesti toimintakykyyn, käytösoireisiin sekä omaisten kuormittuneisuuteen. Englannissa tehty lääketehtaista riippumaton pitkän seurannan donepetsiilitutkimus on kylmä suihku näille toiveille. Alun perin 565 lievästi ja keskivaikeasti dementoitunutta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toisessa potilaat saivat 5-10 mg donepetsiilia vuorokaudessa. Potilaita seurattiin yli kolme vuotta.

Kaisu Pitkälä