Ketju-sovellus selvittää koronavirustartunnalle altistuneet

Sovelluksen pilotointi aloitetaan toukokuussa Vaasan keskussairaalassa.

Tuomas Keränen

Arvio epidemian vaikutuksista: Palveluita peruttiin osittain liian varhain

THL arvioi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet eriarvoisessa asemassa epidemiaan varautumisessa ja reagoimisessa.

Minna Pihlava

Sataa koronapotilasta hoidettu HUS:n teho-osastoilla

Luvussa ovat mukana jo hoidetut ja hoidossa olevat potilaat.

Tuomas Keränen

Sydämen kaikututkimuksia avoterveydenhuollossa?

• Sydämen kaikututkimus on tärkeä diagnostinen työkalu sydänsairauksien selvittelyssä.

Vesa Järvinen, Sorjo Mätzke, Minna Kylmälä, Sara Häkkinen, Matti Kivikko

Lasten suonensisäinen nestehoito: kohti näyttöön perustuvia suosituksia

Parenteraalinen nestehoito tulisi toteuttaa samalla tarkkuudella kuin lääkehoito.

Janne Kataja

Kuormituksen, työilmapiirin ja sairausläsnäolon yhteys: kuormittunut lääkäri sairastaa töissä

Kyselytutkimukseen vastanneista lääkäreistä 62 % oli työskennellyt sairaana edeltäneen vuoden aikana.

Lotta Moisala-Julkunen, Marko Elovainio, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Kia Gluschkoff

Myös poliittiset syyt ohjaavat tutkimusta

Kiitän kollega Johannes Routilaa kommenteista. Ne täydentävät pääkirjoituksessa esittämiäni huomiota, eikä minulla ole niihin lisättävää.

Pekka Louhiala

Kaikkien ihmisten suojaaminen hoitolaitoksissa on elintärkeää

Italiassa yli 100 lääkäriä ja yli 30 hoitajaa on kuollut koronavirustautiin, ja yli 13 000 terveydenhuollon työntekijää on saanut tartunnan (1). Ensimmäisen SARS-pandemian aikana (2002–2003) sairastumisista 58 % tapahtui terveydenhuollon ihmiskontakteissa, MERS-pandemian aikana (2015) 70 %.

Markku Hirvikangas

Mieslääkärien kuolleisuus koronavirukseen on huolestuttavan suuri

Voitaneen pitää perusteltuna, ettei yli 55–60-vuotiaita mieslääkäreitä altistettaisi koronavirukselle, kirjoittavat Janne Aaltonen ja Eetu Salunen.

Janne Aaltonen, Eetu Salunen

Tutkimusasetelman jälkikäteinen arviointi on asianmukaisuuden arviointia

Kiitän professori Pekka Louhialaa erittäin mielenkiintoisesta näyttöä ja mekanistista päättelyä koskevasta pääkirjoituksesta (SLL 12/2020) (1). Mekanistisilla arvioilla ja päätelmillä onkin epäilemättä tavattoman suuri merkitys lääketieteen tutkimushypoteeseja ja tutkimusasetelmia muodostettaessa. Louhiala ehdottaa mekanistisen päättelyn olevan keskeistä tutkimusasetelmien mielekkyyttä arvioitaessa. Homeopatian vaikuttavuutta koskevassa kysymyksessä ollaankin hyvin tärkeän ongelman äärellä: Voidaanko tutkimus hylätä jälkikäteen puutteellisen mekanistisen hypoteesin vuoksi?

Johannes Routila