Koepala ihosta - aiheet ja tekniikka

-Kaikki poistettu ihomateriaali on periaatteessa tutkittava histopatologisesti.

Tiina Kuivanen - Leila Jeskanen - Pekka Autio

Mitä avohoitolääkärin pitäisi tietää lääkeproarytmioista?

- Lääkeproarytmialla tarkoitetaan olemassa olevan rytmihäiriön vaikeutumista tai uuden rytmihäiriön ilmaantumista lääkityksen vaikutuksesta.

Juhani Koistinen - Pekka Raatikainen

Lihavuus ja sen taustat Suomessa - liikakilot kasvavana haasteena

-Lihavuus on epidemian lailla päässyt riistäytymään käsistä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomalaisista miehistä 66 % ja naisista 49 % ovat vähintään lievästi lihavia.

Satu Männistö - Marjaana Lahti-Koski - Heli Tapanainen, Tiina Laatikainen - Erkki Vartiainen

Lyhyesti: IgM-gammapatian ennuste

IgM-luokan monoklonaalinen immunoglobulinopatia päätyy - jos on päätyäkseen - joko Waldenströmin makroglobulinemiaan tai lymfoomaan, kun taas IgA- ja IgG-luokan gammapatiat päätyvät myeloomaan. Minnesotassa on seurattu 213:a IgM-gammapatiapotilasta vuosina 1960-1994, keskimäärin 6,3 vuotta. Vain 17:lle kehittyi lymfooma, 6:lle Waldenströmin tauti, 3:lle primaarinen amyloidoosi ja 3:lle krooninen lymfaattinen leukemia. 15 vuoden seurannan kohdalla 15 % kohortista oli kehittänyt verimaligniteetin, mutta 65 % oli ehtinyt kuolla gammapatiasta riippumattomiin sairauksiin, ensi sijassa valtimokovettuman komplikaatioihin. Sinänsä siis IgM-gammapatian hematologinen ennuste on varsin lohdullinen.

Robert Paul

Lyhyesti: Sildenafiilia keuhkovaltimopaineen nousuun?

Suurin piirtein samalla otsikolla käsiteltiin tällä palstalla (SLL 2001;56:1283) itävaltalaisten alustavia tutkimuksia samasta asiasta sioilla kolme vuotta sitten. Nyt asialla ovat saksalaiset ja britit, ja työ on tehty rotilla. Tulokset ovat lupaavia: sildenafiili (Viagra) auttaa rottien pulmonaarihypertoniaan ja cor pulmonaleen myös pitkäaikaiskäytössä. Pääkirjoituksessa perätään lukuisten kokeellisten raporttien ja tapausselostusten jälkeen myös lumekontrolloidun ihmisillä tehdyn kolmen kuukauden monikeskustutkimuksen tuloksia. Näitä olisi näillä näkymin luvassa maaliskuussa tänä vuonna. Kyse on mielenkiintoisesta sovelluksesta paremmin muilla sektoreilla tunnetulle lääkkeelle, mutta mikäs olikaan sildenafiilille alun perin ajateltu indikaatio?

Hannu Puolijoki

Lisätehoa dementian hoitoon

Memantiini on ns. NMDA (N-metyyli-D-aspartaatti) -reseptorin salpaaja, joka vaikuttaa toisenlaisella mekanismilla dementiaa hidastavasti kuin aiemmat asetyylikoliiniesteraasin estäjät (AKE). Memantiinia on tutkittu ja käytetty eniten keskivaikean ja vaikean dementian hoidossa. Olisikin teoreettisesti perusteltua yhdistää AKE:a ja memantiinia dementian hoidossa. Satunnaistetulla, sokkoutetulla ja kontrolloidulla asetelmalla selvitettiin donepetsiiliä jo saavien keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneiden potilaiden joukossa, tuoko memantiini lisätehoa dementian hoitoon. Yhteensä 404 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai donepetsiilia 5-10 mg/vrk sekä memantiinia 5-20 mg/vrk ja toinen donepetsiilin lisäksi lumetta.

Kaisu Pitkälä

Keuhkosyöpään leikkauksen jälkeen solunsalpaajaa

Keuhkosyöpä on yleinen ja huonoennusteinen tauti. Vain pienelle osalle potilaista voidaan harkita leikkausta, joka on ainoa taudin parantava hoito. Osa leikatuistakin potilaista saa taudin uudelleen. Monissa syövissä leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito eli ns. liitännäishoito vähentää taudin uusiutumisen riskiä. Aiemmissa tutkimuksissa leikkauksen jälkeen annetusta solunsalpaajasta ei ole ollut hyötyä keuhkosyöpäpotilaille.

Sirkku Jyrkkiö

Erillinen haimansiirto ei ole valinnaishoito

Kun Suomessa vielä pohditaan haimansiirtoja, on niitä USA:ssa tehty pian kymmenen vuoden aikana yli 5 000. Haimansiirron indikaationa pidetään hyvin labiilia diabetesta. Jos potilas tarvitsee munuaissiirron diabeettisen nefropatian takia, on syytä tehdä haimansiirto - jos semmoisen meinaa tehdä - saman leikkauksen yhteydessä, sillä tämä vähentää leikkauskomplikaatioita ja immuunisuppressio hoituu samalla. Erilliseen haimansiirtoleikkaukseen liittyy erityisiä riskejä ja siksi siihen suhtaudutaan maailmalla ristiriitaisesti.

Robert Paul

Immunologiset muutokset syynä neuraaliputken sulkeutumishäiriöihin?

Neuraaliputken tavallisia kehityshäiriöitä ovat aivottomuus ja selkärankahalkio. Hedelmöitysajankohtana ja embryogeneesin aikana äidille annettu foolihappo vähentää näiden kehityshäiriöiden esiintyvyyttä jopa 70 %, myös silloin, kun äidillä ei voida todeta foolihappopuutosta. Foolihappo vaikuttaa sikiön kudoksissa, istukassa ja sikiökalvoissa sijaitsevien foolihapporeseptorien kautta neuraalikudosten kehitykseen. Näissä reseptoreissa voi olla geneettisistä syistä johtuvia häiriöitä. Myös immunologiset tekijät voivat häiritä reseptorien toimintaa. Tämä ilmeni, kun verrattiin seerumin foolihapporeseptorivasta-aineiden esiintyvyyttä terveen lapsen saaneilla naisilla ja niillä äideillä, joiden lapsella oli kyseinen kehityshäiriö. Jälkimmäisessä ryhmässä vasta-aineita oli merkitsevästi enemmän. Vasta-aineet estivät foolihapon sitoutumista sikiökalvojen, istukan ja epidermiksen solulinjoissa. Tämän autoimmunisaation syytä ei tiedetä, mutta tutkijat olettivat taustalla voivan olla vasta-ainetuotannon käynnistyminen aikaisemman keskenmenon yhteydessä. Korkea foolihappopitoisuus voisi johtaa vasta-aineiden syrjäytymiseen reseptorissa ja turvata siten sikiön riittävän foolihappotason.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Psyykkisesti sairaat ovat myös väkivallan uhreja

Psyykkisesti sairaiden aiheuttamia väkivallantekoja on meilläkin korostettu sairaansijojen vähentämisen yhteydessä. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa: psyykkisesti sairaat joutuvat tavallista useammin myös väkivallan kohteiksi. Tuoreessa englantilaisessa tutkimuksessa haastateltiin lähes 700 psykoosipotilasta ja kysyttiin heidän kokemuksistaan haastattelua edeltäneen vuoden aikana. Potilaista 16-18 % oli joutunut väkivallan uhriksi. Väkivallan uhrit olivat muita potilaita useammin huumeenkäyttäjiä, itsekin väkivaltaisia ja heillä oli usein oheissairautena persoonallisuuden häiriö. Kun potilaiden oman väkivaltakäyttäytymisen osuus otettiin huomioon, oli riski joutua väkivallan uhriksi kaksi kertaa niin suuri kuin väestössä keskimäärin. Voidaankin todeta, että yhteiskunnan suojafunktio ei kaikin osin toimi psyykkisesti sairaiden kohdalla. Tämä tulisi ottaa huomioon avohoitoa järjestettäessä.

Raimo Kr Salokangas