Ammattiperäisen keuhkosyövän ja keuhkopussin muutosten seulonta tietokonetomografialla

12.4.2002 Helsingin yliopisto

Mia Tiitola

Aivokasvainten perinnöllisyyttä selvittävä molekyyligeneettinen ja epidemiologinen tutkimus

13.4.2002 Tampereen yliopisto

Niina Paunu

Diabeetikoiden ja ei-diabeetikoiden sepelvaltimotaudin vaikeutta ja laajuutta ennustavat riskitekijät

13.4.2002 Helsingin yliopisto

Pia Pajunen

Antioksidatiivisten entsyymien esiintyminen keuhkokudossairauksissa

19.4.2002 Oulun yliopisto

Essi Lakari

NF1-kasvurajoitevalkuainen ihossa: Ilmentyminen kudosvaurion paranemisen ja solujen erilaistumisen aikana

19.4.2002 Oulun yliopisto

Heli Ylä-Outinen

Stressi on naislääkärinkin rasittava arkikaveri

Uutiset ovat samoja Suomessa ja Ruotsissa: nuoret naiset uupuvat ja stressaantuvat nyt sairastumiseen asti. Ruotsalaiskartoituksen mukaan erityisen kovilla ovat hyvin ansaitsevat, alle 35-vuotiaat naiset. Todennäköisenä pidetään, että tilanne on sama Suomessa. Tämän allekirjoittavat ainakin nuoret naislääkärit. Työssä viihdytään, mutta usein arkea värittävät väsymisen ja riittämättömyyden tunteet, kun ammatin lisäksi pitää hoitaa lapset, koti ja parisuhde.

Liisa Koivula

Pahoinpitelyn aiheuttamat kasvovammat

Suomessa 60-80 % pahoinpitelyistä kohdistuu pään alueelle. Helsingin seudulla kasvomurtumapotilaiden määrä on kolmessa vuosikymmenessä kasvanut 200 potilaasta lähes 500 potilaaseen vuodessa, pahoinpideltyjä on heistä lähes puolet. Naisten osuus pahoinpitelyjen uhreista on pysynyt ennallaan, mutta todellisuus voi olla toinen, sillä väkivalta saatetaan naamioida kaatumiseksi. Näissä tapauksissa on lääkärin syytä olla valppaana, jotta esimerkiksi perheväkivalta ei jää huomaamatta. Kasvomurtumapotilaista 20 %:lla murtuma on silmän luisessa pohjassa, useimmiten pahoinpitelyn seurauksena.

Risto Kontio

Ylipainehappihoito pään ja kaulan kirurgiassa: Osteoradionekroosi, osteomyeliitti ja leukaluiden implantit

Ylipainehappihoitoa käytetään pään ja kaulan alueelle tehtävien toimenpiteiden tukihoitona. Tavallisimmat hoidon aiheet ovat alaleuan krooninen osteomyeliitti, ostoradionekroosi sekä sädehoidon jälkeen tehtävät hampaanpoistot, leukarekonstruktiot ja kasvo- ja leukaimplanttien asettaminen. Turun yliopistollinen keskussairaala on ylipainehappihoidon valtakunnallinen keskus, ja siellä saatujen kokemusten mukaan suu- ja leukakirurgisiin toimenpiteisiin yhdistetty ylipainehappihoito on turvallista ja kustannuksia säästävää, jos hoitoindikaatiot ovat oikein valittuja.

Kalle Aitasalo, Juhani Laine, Kimmo Vähätalo

Ylipainehappihoidon osuus ongelmahaavojen hoidossa

Ylipaineista happea on käytetty jo vuosia erilaisten huonosti paranevien ongelmahaavojen tukihoitona. Tavallisimpia ylipainehappihoidon kohteita ovat olleet diabeettiset tai muut haavat, joissa iskemialla ja/tai infektiolla on merkittävä osuus. Ylipainehappihoito stimuloi kollageenisynteesiä ja uudiskapillaarien muodostumista sekä parantaa infektiopuolustusta. Hoidon vaikuttavuudesta on kuitenkin julkaistu varsin vähän hyviä kontrolloituja tutkimuksia. Asiaan on kuitenkin tulossa korjausta EU:n käynnistämässä laajassa monikansallisessa tutkimusprojektissa. Ylipainehappihoidolla on perusteltu sijansa ainakin iskeemistyyppisten diabeettisten alaraajahaavojen ja tiettyjen sädehoidon jälkeisten kudosvaurioiden hoidossa.

Vesa Juutilainen

Meluvammojen hoito ylipainehappihoidolla

Pysyvän kuulovamman voi saada voimakkaasta ja äkillisestä tai matalammasta, mutta pitkäkestoisesta ääni-impulssista. Meluvammassa osa sisäkorvan aistin- ja tukisoluista tuhoutuu lopullisesti eikä niiden toimintakyvyn palauttamiseksi ole mitään tehtävissä. Osan toiminta pystytään hyvissä olosuhteissa palauttamaan. Hoitotoimenpiteet kohdistuvat juuri tähän soluryhmään. Äkillisen kuulovamman hoitona on Keskussotilassairaalassa käytetty ylipainehappihoitoa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Hoito aloitetaan mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen ja yleensä sitä annetaan kerran päivässä 5-10 päivän ajan.

Seppo Savolainen