Lyhyesti: Kinolonien akilleenkantapää

Hyvä muistutus fluorokinoloniantibioottien yhdestä haittavaikutuksesta on kuvattu BMJ:n Minervan palstalla. Siinä on 55-vuotiaan miehen jalat, kummastakin akillesjänteet poikki. Mies oli saanut keuhko-ongelmiinsa levofloksasiinia ja prednisolonia. Kahden viikon kuluttua napsahti miehen kumartaessa videota vaihtamaan. Ruptuuran hoito oli konservatiivinen. Jännevamma on fluorokinolo-nihoidon tunnettu komplikaatio. Tässä tapauksessa kortisoni oli varmaan edistämässä vamman syntyä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lapsen unihäiriö ja äidin masennus

Jos imeväisikäinen itkee ja valvoo yöt, äiti väsyy ja masentuu, eikä kenelläkään ole kivaa. Australialaisissa neuvoloissa satunnaistettiin 156 huonosti nukkuvaa 6-12 kk:n ikäistä vauvaa. Interventioryhmässä vanhempia ohjattiin opettamaan vauva nukkumaan joko pidentämällä aikaa, jolloin he reagoivat lapsen itkuun, tai vähitellen vähentämällä läsnäoloa lapsen nukahtaessa. Tavoitteena oli lapsen nukahtaminen yksin. Vertailuryhmän vanhemmat saivat vain kirjallisen ohjeen normaalista unirytmistä. Interventioryhmän vauvat nukkuivat 2 kk:n kuluttua paremmin ja äidit olivat vähemmän masentuneita, mutta ero ei ollut merkitsevä enää 4 kk:n kuluttua. Tyhjää parempi silti.

Marjo Renko

Lyhyesti: Myös uusien psykoosilääkkeiden käytössä hoitomyöntyvyysongelmia

Uusia psykoosilääkkeitä on pidetty perinteisiä psykoosilääkkeitä parempina mm. hoitomyöntyvyyssyistä. Prospektiivisessa tutkimuksessa vertailtiin erityyppistä lääkettä saaneiden hoitomyöntyvyyttä 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alusta. Toisen polven lääkkeitä saaneista 57,4 % ja perinteisiä lääkkeitä saaneista 49,9 % käytti lääkettä ohjeen mukaisesti 6 kuukauden kohdalla (p = 0,05), ja vastaavat osuudet 12 kuukauden kohdalla olivat 54,9 % ja 50,1 % (p = 0,11). Perinteisiä lääkkeitä saaneet olivat ilman lääkitystä 7 päivää kuukaudessa ja toisen polven lääkettä saaneet 4 päivää kuukaudessa. Potilaiden hoitomyöntyvyys uuden polven psykoosilääkkeisiin oli siis tässäkin parempi, mutta erot eivät ole kovin suuria ja myös uusia lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitomyöntyvyyttä tulee tukea.

Raimo Kr Salokangas

Infliksimabi Crohnin taudin pitkäaikaishoidossa

Vaikean Crohnin taudin hoitossa on ruvettu käyttämään influksimabia, tuumorinekroositekijä alfan vasta-ainetta. TNF-alfa on keskeinen suolistotulehdusta ylläpitävä sytokiini, ja infliksimabin käyttö tuo remission monille potilaille, joita muut lääkkeet steroideja ja metotreksaattia myöten eivät ole auttaneet. Infliksimabin pitkäaikaistehosta ei ole ollut tietoja. Nyt julkaistava ACCENT I -tutkimus täyttää tämän aukon.

Robert Paul

Oliiviöljyn terveysvaikutuksia ei tunneta riittävästi EU kampanjoi jo seitsemännen kerran oliiviöljyn puolesta

Välimeren maiden ruokavalio on vuosisatoja vanha perinne. Sillä on todettu olevan monia suotuisia terveysvaikutuksia; se vähentää mm. riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Etelä-Euroopan ruokavalio sisältää runsaasti vihanneksia, hedelmiä, perunoita sekä viljatuotteita, ja oliiviöljy on tärkeä osa päivittäistä ravintoa. Oliiviöljyn kertatyydyttymättömät rasvahapot saattavat vähentää mm. rintasyöpäriskiä ja sen sisältämät antioksidantit, E-vitamiini ja flavonoidit, suojaavat elimistöä hapettumisen haittavaikutuksilta.

Ulla Toikkanen

EU:n oliiviöljykampanja ulottuu kaikkiin jäsenmaihin

Johtava hallintovirkamies Hannu Lovén Euroopan komission maatalouden pääosastolta kertoi, että EU:lla on nyt menossa kaikissa jäsenmaissa seitsemäs kampanja, joka tekee oliiviöljyä tunnetuksi.

Suomalaiset syövät vielä liikaa kovia rasvoja

Vaikka suomalaiset ovat oppineet vähentämään ruoassaan rasvan määrää, kuuluu suomalaisten ruokapöytiin edelleen liikaa kovia rasvoja. Dosentti, tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Oy:stä sanoi, että suomalaisten pitäisi käyttää ravinnossaan enemmän kasviöljyjä.

MS-potilaiden beetainterferonihoito TYKS:ssa 1995-2001

Tutkimuksessa tarkasteltiin TYKS:n neurologian klinikan hoidossa vuosina 1995-2001 olleiden MS-tautia sairastavien potilaiden beetainterferonihoidon toteutumista. Yhteensä 115 interferonihoidon aloittaneesta potilaasta 11 vaihtoi lääkevalmisteen toiseen ja 24 keskeytti hoidon. Beetainterferoni vähensi pahenemisvaiheiden ja kortisonipulssihoitojen määrää alle puoleen verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Tämän tutkimuksen perusteella arvioituna TYKS:n neurologian klinikassa interferoni-hoitoa tarvitsevat ja siitä eniten hyötyvät MS-tautipotilaat pääsivät beetainterferoni-hoidon piiriin ja sillä saavutettiin toivottu hoitovaste.

Mervi Oikonen, Juha-Pekka Erälinna

Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi

Masennustila on ny-kyään Suomessa merkittävin toiminta- ja työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden häiriö. Artikkelissa esitetään, miten WHO:n ICF-järjestelmä ja Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-järjestelmään kuuluva SOFAS-arviointiasteikko voidaan yhdistää arvioitaessa masennuspotilaan toimintakykyä. Artikkelin tarkoituksena ei ole toimia B-lausuntojen perusteella tehtävien ratkaisujen tulkintaohjeena vaan pikemminkin parantaa masennuspotilaiden toiminta- ja työkyvyn arviointia, päätösten tasoa ja potilaiden oikeusturvaa.

Pertti Heikman, Heikki Katila, Kimmo Kuoppasalmi

Muistihäiriö: normaalia ikääntymistä vai dementiaa?

Lievä ajattelutoimintojen muutos on ikääntymisessä normaalia. Muistivaikeudet voivat kuitenkin olla merkki dementiaa aiheuttavasta sairaudesta, vaikka arkielämän selviytyminen ei vielä olekaan heikentynyt. Neuropsykologisilla testeillä pystytään toteamaan ns. lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI), joka varsin suurella todennäköisyydellä ennakoi dementiaa. Muistivaikeuksista kärsiviä ikääntyneitä tuleekin terveydenhuollossa seurata nykyistä tarkemmin. Siten dementian hoito päästään aloittamaan riittävän varhain ja pystytään vähentämään sairauden aiheuttamia haittoja lääkityksellä sekä potilaiden neuvonnalla ja omaishoidon tukitoimilla.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen