Virusinfektiot raskauden aikana

Raskaudenaikaisen virustulehduksen tekee ongelmalliseksi viruksen mahdollinen siirtyminen sikiöön tai vastasyntyneeseen. Sikiön ennusteen kannalta vaarallisimpia ovat teratogeeniset virukset, jotka saattavat infektoida sikiön kohdussa hematogeenisesti äidin viremian seurauksena. Näistä suuri osa kuuluu herpesvirusten ryhmään. Myös parvovirus saattaa päästä sikiön puolelle raskauden aikana, ja vaikka se ei olekaan teratogeeninen, se saattaa aiheuttaa sikiön kuolemaan johtavan anemian. Virustulehdukset, tärkeimpinä sukuelinherpeksen lisäksi hepatiitit B ja C sekä HIV, saattavat tartuttaa vastasyntyneen myös synnytyksen yhteydessä kontaktista emättimen eritteisiin tai äidin vereen.

Anna Alanen

Miehen ympärileikkauksella on etunsa

Miehen ympärileikkauksen on perimätiedon ja joidenkin tutkimustenkin mukaan oletettu vähentävän syfiliksen, penissyövän, virtsainfektioiden ja muiden sukupuolitautien riskiä. Jopa HIV-tartunnan riskin väheneminen on mahdollinen tämän operaation jälkeen. Kondyloomainfektio lisää useiden tutkimusten mukaan genitaalien syöpää sekä miehellä että naisella, mutta ympärileikkauksen yhteydestä siihen ei ole varmaa tietoa. Tämän takia kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli jäseniä Euroopasta, Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta, teki analyysin seitsemästä tapaus-verrokkitutkimuksesta, joissa selviteltiin naisen kohdunkaulan syövän yhteyttä hänen miehensä HPV-infektioon ja ympärileikkaukseen.

Pertti Kirkinen

Stressi ja astma - verkko tihenee

Yllä olevalla otsikolla tarkastelee arvostetun lehden pääkirjoittaja astman ja stressin välistä yhteyttä. Kimmokkeena on samasta numerosta löytyvä alkuperäistyö, jossa todettiin 20 nuorella lievää astmaa sairastavalla college-opiskelijalla useiden sairauden aktiivisuuteen viittaavien merkkiaineiden tasojen nousua koestressin yhteydessä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ylipaino vaikuttaa pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen tulokseen

Yli 3 600 potilasta käsittäneen BARI-tutkimuksen jälkianalyysien mukaan ylipainolla on merkitystä sepelvaltimotaudin ka-joavan hoidon komplikaatioihin ja tulokseen. Yllättäen ylipaino vähensi merkittävästi pallo- laajennuksen sairaalavaiheen komplikaatioita, mutta ei vaikuttanut mitenkään ohitusleikkauskomplikaatioihin. Viiden vuoden seurannassa ylipaino ei vaikuttanut pallolaajennusryhmän ennusteeseen. Huomattava ylipaino (BMI > 30 kg/m2) lisäsi sen sijaan ohitusleikkauksella hoidettujen potilaiden kuolleisuuden 3-5-kertaiseksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Liikenneonnettomuus aiheuttaa pitkään jatkuvia stressioireita

Englantilaisessa tutkimuksessa tehtiin yleissairaalan ensiapuun vuoden aikana tulleille 1 148 liikenneonnettomuuspotilaalle alkuvaiheen selvittelyt ja seurantatutkimukset 3 ja 12 kuukautta hoidon jälkeen. Valtaosa vammoista (61 %) oli lieviä. Vuoden kuluttua suuria fyysisiä onnettomuuden aiheuttamia seuraamuksia raportoi 45 % ja psykiatrisia seuraamuksia 32 % tutkituista. Muut kuin fyysisiin vammoihin liittyneet tekijät ennakoivat potilaiden selviytymiseen liittyviä ongelmia. Tutkijat päättelevätkin, että liikenneonnettomuuteen joutuneiden ennuste on huomattavasti vamman perusteella ennakoitua huonompi. He ehdottavatkin, että onnettomuuspotilaiden kliinistä hoitokäytäntöä tulisi muuttaa ja hoidossa tulisi ottaa huomioon myös sosiaaliset ja (vakuutus)oikeudelliset tekijät.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Budesonidisumute keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa

Nebulisaattorilla annettua hengitettävää kortikosteroidia budesonidia on kokeiltu hoitona akuuttiin astmaan, ja nyt selviteltiin, auttaisiko se myös keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa. 71 potilasta sai 2 mg budesonidia nebulisaattorilla kuuden tunnin välein, 62:lle annettiin 30 mg prednisolonia 12 tunnin välein ja 66:lle lumelääkettä kolmena ensi vuorokautena. Perushoitona kaikilla oli nebulisaattorilla annettava beeta2-agonisti, ipratropiumbromidi, antibioottihoito ja lisähappi. Lääkitystä saaneilla todettiin mm. FEV1-tason lievää (0,10-0,16 l) nousua lumelääkettä saaneisiin nähden, mutta aktiivihoitojen kesken ei merkitsevää eroa havaittu. Budesonidin etuna oli vähäisemmät systeemiset vaikutukset. Tutkijat päätyivätkin suosittamaan nebulisoitavaa budesonidia suun kautta annettavan kortisonin vaihtoehdoksi ilman asidoosia esiintyvässä COPD:n pahenemisvaiheessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lieväkin kehitysvammaisuus altistaa tunne-elämän häiriöille

Englantilaisesta syntymäkohortista selvitettiin lievästi kehitysvammaisten (ICD-10: F70) mielenterveyttä 36 ja 43 vuoden iässä. Tutkittavista 20-22 % sai eri tutkimuskerroilla ahdistuneisuus- tai mielialahäiriön piiriin kuuluvan psykiatrisen diagnoosin, kun vastaavat osuudet vertailuryhmässä olivat 5-6 %. Ero ei selittynyt sosiaalisista tekijöistä, jotka nekin olivat kehitysvammaisilla heikommat. Syyt lievästi kehitysvammaisten lisääntyneeseen mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden riskiin ovat epäselvät, mutta näiden häiriöiden toteamiseen ja aktiiviseen hoitoon tulisi kiinnittää riittävästi huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Reumatekijän syntymisen mekanismit selviämässä

Reumatekijä on elimistön omiin IgG-molekyyleihin kohdistunut vasta-aine, jota ilmaantuu erityisesti nivelreumassa mutta myös monissa muissa autoimmuunitaudeissa ja ohimenevästi myös akuuteissa infektioissa. Vaikka reumatekijä on tunnettu jo vuosikymmeniä, sen syntymekanismit ovat pysyneet immunologian tutkijoille suurena mysteerinä.

Matti Viljanen

Pään vammat altistavat myös masennukselle

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin toisen maailmansodan aikana sairaalaan joutuneiden veteraanien masennustiloja suhteessa heidän sairauksiinsa (päävammat, muut haavoittumiset ja pneumonia). Veteraanit haastateltiin runsaat 50 vuotta sairaalahoidon jälkeen ja haastattelussa selvitettiin mm. elinaikaiset masennukset. Dementoituneet suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Raimo Kr Salokangas

Liikkumisresepti - lääkärin työkalu ja yhteistyöhanke terveysliikunnan lisäämiseksi

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeä osa monien sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Lääkäreiden antaman suunnitelmallisen neuvonnan on todettu lisäävän vähän liikkuvien potilaiden viikoittaisen liikunnan määrää. Näistä syistä terveysjärjestöt ovat käynnistäneet Liikkumisresepti-hankkeen, jonka tavoitteena on laatia lääkäreiden antaman neuvonnan avuksi reseptilomake sekä tuottaa neuvontaa tukevaa koulutusta ja materiaalia. Lisäksi tavoitteena on parantaa potilaiden liikuntamahdollisuuksia kehittämällä terveydenhuollon ja liikuntatoimen välistä yhteistyötä kunnissa. Pilottihankkeessa liikkumisreseptin todettiin soveltuvan liikuntaneuvonnan apuvälineeksi lääkärin vastaanottotoiminnassa.

Seppo Miilunpalo, Minna Aittasalo