Lyhyesti: Kylmä talvi vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa

Sydänkuolemissa ja sydäninfarkteissa on todettu selvä kylmään ilmastoon liittyvä vuodenaikavaihtelu. Skotit selvittelivät sydämen vajaatoiminnan yli 150 000 sairaalahoitojakson vuodenaikavaihtelua 1990-luvun alkupuoliskolla. Sairaalahoitojaksoja ja kuolemia olikin 14-25 % enemmän talvikuukausina. Hoitojaksojen lisääntyminen oli suurinta iäkkäillä potilailla ja viidennes ylimäärästä näytti liittyvän samanaikaisiin hengitystietulehduksiin. Riskiryhmien influenssarokotukset näyttävät siis olevan tämänkin tutkimuksen valossa perusteltuja.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kalaöljy ei auta skitsofreniassa

Avointen tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapoista (ethyl eicosapentaenoic acid, EPA), joita on runsaasti mm. kalaöljyssä, on apua skitsofrenian oireisiin. Teoriassa nämä rasvahapot voisivat vaikuttaa suotuisasti hermojen sopukalvon fosfolipidimetaboliaan, jonka on oletettu olevan häiriintynyt skitsofreniassa. Ensimmäisessä asiaa tutkineessa kaksoissokkokokeessa pitkäaikaispotilaiden neuroleptihoitoon lisättiin 3 mg EPA:aa vuorokaudessa tai lumetta. Odotusten vastaisesti potilaiden oireiden muutoksissa ei ollut eroa hoitoryhmien kesken. Näyttääkin siltä, että ainakaan pitkään sairastaneilla skitsofreniapotilailla kalaöljylisästä ei ole apua.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yli puolivuotiaalle maitoallergikolle soijaa

Maitoallergian hoitoviidakkoon on saatu suomalaisvoimin lisää kunnollista evidenssiä. Eliminaatio-altistuskokeessa lehmänmaidolle allergisiksi todetut turkulaisvauvat (n = 170, iän keskiarvo noin 7 kk) satunnaistettiin saamaan joko soijamaitoa tai herapohjaista hydrolysoitua korviketta. Lapsia seurattiin 2-vuotiaiksi. Seurannan aikana soijalle allergisoitui 10 % ja hydrolysoidulle korvikkeelle 2 %, herkistymistä tapahtui yhtä lailla IgE-välitteisessä ja ei-IgE-välitteisessä maitoallergiassa, mutta merkitsevästi enemmän niillä, joilla maitoallergian diagnoosi oli tehty alle 6 kk:n iässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Tsernobylin ydinvoimalaturma heijastuu edelleen oireina

Vuonna 1986 Tsernobylin onnettomuuden ydinvoimalan ympäristöalueilta evakuoitiin suuri määrä ihmisiä, joukossa oli myös pienten lasten äitejä. Näiden äitien psykofyysistä hyvinvointia tutkittiin 11 vuotta onnettomuuden jälkeen. Vertailuryhmänä olivat äidit, jota eivät olleet asuneet ydinlaskeuman alueella. Evakuoiduilla äideillä ilmeni enemmän koettuja psyykkisiä ja fyysisiä rasitusoireita, vaikka heillä oli ajankohtaisia rasitustekijöitä vähemmän ja heidän henkilökohtaiset ja sosiaaliset resurssinsa arvioitiin paremmiksi kuin vertailuryhmän äideillä. Voitiinkin päätellä, että ydinvoimalaonnettomuus ja sitä seurannut evakuointi johti pitkäaikaiseen oireilun lisääntymiseen, joka ei selittynyt muista elämäntilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

Raimo Kr Salokangas

Komplementtijärjestelmällä merkitystä myös virusten torjunnassa

Aiemmin primitiivisenä synnynnäisen immuunipuolustuksen osana pidetty komplementtijärjestelmä on viime vuosien tutkimuksen valossa osoittautunut erinomaisen tärkeäksi myös hankinnaisen immuniteetin kannalta. Komplementin on ajateltu toimivan sillanrakentajana synnynnäisen ja hankinnaisen immuniteetin välillä. Komplementtitutkimus onkin elämässä todellista uuden tulemisen aikakautta.

Matti Viljanen

Nuorten depressiota voidaan ehkäistä

Psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ehkäisevä hoito on viime aikoina saanut yhä enemmän huomiota osakseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet erilaiset riskiryhmät ja heihin kohdistuneet interventiot.

Raimo Kr Salokangas

TAYS:n Pikonlinnan leikkausosaston leikkauslistasuunnittelun parantaminen Esimerkki laatuprojektista

Tampereella toteutettiin reumakirurgisen yksikön laadunparannusohjelma, jonka kohteena olivat leikkausosaston toimintaa ohjaavat leikkauslistat. Projektin aikana kartoitettiin listoissa esiintyneitä epäkohtia ja keskityttiin niiden korjaamiseen. Samalla panostettiin henkilökunnan yhteistyön ja vastuunjaon kehittämiseen. Listojen tarkempi päivitys ja vastuuhenkilöiden nimeäminen auttoivat huomattavasti sekä henkilökuntaa että potilaita valmistautumaan leikkaukseen.

Tuula Rantala, Teemu Moilanen, Vesa Salovius, Sari Stenius-Raulamo, Juha Heino

Radiologia ja säteilysuojelu Virossa

Viron terveydenhuollossa radiologia on kokenut perusteellisen muutoksen itsenäistymisen jälkeen. Suunnitelmat liittyä Euroopan Unioniin lisäävät edelleen muutostarvetta, kun tavoitteena on EU:n säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevan direktiivin 97/43/Euratom/1/toimeenpaneminen. Suomi voi tässä olla avuksi oman kokemuksensa perusteella.

Antti Servomaa

MPR-rokotuksen vakavat haittavaikutukset

26.1. 2002 Helsingin yliopisto

Annamari Mäkelä

Ikääntymisen ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön neuropatologia

1.2.2002 Tampereen yliopisto

Jyrki Rintala