Päivystyksen yhteydet lääkärien terveyteen ja työssä suoriutumiseen

Päivystyksen käytännön järjestelyt ja työvoimapula sekä toisaalta lääkärien työssä jaksaminen ja hoidon taso ovat ylläpitäneet ajankohtaista keskustelua lääkäripäivystyksestä. Yhä useammassa tutkimuksessa on todettu, että valvomiseen liittyy suorituskyvyn huonontumista, joka ilmenee havaintolipsahduksina, hidastuneena toimintana ja virheellisenä päättelynä. On ilmeistä, että pitkät ja raskaat päivystysrupeamat heikentävät lääkärin suorituskykyä ja aiheuttavat lääkärille itselleen terveyshaittoja. Riskit ovat erityisen merkittävät ikääntyvillä työntekijöillä. Katsauksen tarkoituksena on kiinnittää lääkärikunnan huomioita päivystykseen liittyviin terveyshaittoihin ja työssä suoriutumiseen sekä tuoda uusia näkökantoja keskusteluun lääkäripäivystyksen järjestämisestä.

Olli Meretoja, Mikko Härmä

Rytmihäiriötahdistinhoidon aiheet laajenemassa

Valtaosa rytmihäiriötahdistimista asennetaan niille harvoille potilailla, jotka onnistutaan elvyttämään kammiovärinästä ilman vaikeita neurologisia ongelmia. Vaikka nykyisin pystytään jo tunnistamaan useita potilasryhmiä, joissa on huomattavan suuri äkkikuoleman vaara, on yksittäisen potilaan äkkikuoleman vaaran tarkka arviointi nykyisillä menetelmillä usein mahdotonta, ja tämä on estänyt ehkäisevän rytmihäiriötahdistinhoidon käyttöä.

Juhani Airaksinen

Uni-valvehäiriöt Parkinsonin taudissa

Dopamiinin ei ole ajateltu olevan keskeinen välittäjäaine unen ja valveen säätelyssä, vaikka väsymys on tunnettu levodopan ja muiden Parkinsonin taudin hoidossa käytettävien lääkkeiden sivuvaikutus. Uuden pohdinnan dopamiinin osuudesta vireystilan säätelyyn ovat herättäneet äskettäiset kliiniset havainnot äkillisistä nukahtamiskohtauksista Parkinson-potilailla, jotka ovat käyttäneet tiettyjä dopamiiniagonisteja.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Rokotukset laastarilla?

Ranskalainen tutkijaryhmä on onnistunut aikaansaamaan hiirille voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen influenssaviruksen peptidiä vastaan annostelemalla peptidiä suoraan hiiren iholle. Edellytyksenä oli, että yhtä aikaa peptidin kanssa iholle laitettiin koleratoksiinia ja immunostimulatorista oligonukleotidia. Immuunijärjestelmä erehtyy luulemaan oligonukleotidia mikrobiperäiseksi ja kehittää sitä vastaan voimakkaan reaktion. Samalla voimistuu vaste peptidiä kohtaan. Jos ihmisen iho käyttäytyy samalla tavalla kuin hiiren, tulevaisuuden neuvoloissa voidaan pistokset korvata kivuttomilla laastareilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aivojen energia-aineenvaihdunta ja lääkehoidon vaste depressiossa

Funktionaalinen magneettitutkimus on osoittanut, että masennukseen liittyy aivojen verenkierron ja glukoosimetabolian heikentymistä. Uudella magneettispektroskopialla voidaan suoraan tutkia hermosolujen energia-aineenvaihduntaa mittaamalla adenosiinitrifosfaattien puriinirenkaan intensiteettiä. Tällainen vain naisia koskenut tutkimus osoitti, että terveiden ja masentuneiden naisten aivokudoksen puriiniaktiviteetti oli yhtä suuri, mutta fluoksetiinilääkitykseen hyvin reagoineilla depressiopotilailla puriinitaso oli 30 % matalampi kuin terveillä. Pieni aivojen puriinipitoisuus voi siis ennakoida - ainakin naisilla - hyvää depression lääkehoitovastetta, ja lääkkeet, jotka kohottavat aivojen adenosiinipitoisuutta, voivat olla tehokkaita depression hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Miten käy lapsuuden astman aikuisiällä?

Australialaiset tutkivat, miten lapsuusiässä todettu bronkiaalinen hyperreaktiviteetti tai astma kehittyivät siirryttäessä aikuisuuteen. Kohteena oli 718 iältään 8-10-vuotiasta, joita seurattiin ja tutkittiin kuusi kertaa kahden vuoden välein ja sittemmin vielä viiden vuoden kuluttua. Jos atooppisia oireita oli ollut 8-12 ikävuoden paikkeilla (OR 2,8) tai vanhemmalla oli astma (OR 2,0), kasvoi myös riski sille, että myöhemmin esiintyi vinkumista eli lähinnä astmaa. Sama koski lapsuusiän bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Mielenkiintoisia olivat sukupuolierot: tytöillä oli lisääntynyt bronkiaalisen hyperreaktiviteetin riski, pojilla taas atopian. Pääkirjoituksen laatija pohtiikin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin ennustearvoa ja sitä, että tätä mittausta niin vähän käytetään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariinin ja ASA:n yhdistelmästä ei lisäetua infarktissa

Sekä varfariini että ASA ovat tehokkaita antitromboottisia hoitoja sydäninfarktin jälkeen. CHAMP-tutkimuksessa vertailtiin pieniannoksisen varfariinin (INR-tavoitetaso 1,5-2,5) ja ASA:n (81 mg) yhdistelmää tavalliseen ASA-hoitoon (162 mg) sydäninfarktin sekundaaripreventiossa yli 5 000 potilaan satunnaistetussa aineistossa. Vajaan 3 vuoden seurannassa ei ryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa (17,3 % vs 17,6 %), uusissa sydäninfarkteissa (13,1 % vs 13,3 %) tai aivohalvauksissa (3,5 % vs 3,1 %). Yhdistelmähoito aiheutti vakavia verenvuotoja useammin (p < 0,001). Pieniannoksinen anti-tromboottinen yhdistelmähoito ei siis näytä tarjoavan mitään etuja tavalliseen, helposti toteutettavaan ASA-hoitoon nähden sydäninfarktipotilailla.

Juhani Airaksinen

Pienten astmaatikkojen steroidi-inhalaatiot vaikuttavat kasvuun?

Säännöllistä inhaloitavaa steroidia pidetään hyödyllisenä myös alle 3-vuotiaille astmaatikoille, ja näiden lääkkeiden käyttö lisääntyy juhlallisesti koko ajan. Steroidi on kuitenkin aina steroidia, ja sen vuoksi tanskalaiset pediatrikollegat päättivät tutkia kahden inhaloitavan steroidivalmisteen vaikutusta säären kasvuun lumelääkkeeseen verrattuna. Lapset olivat 1-3-vuotiaita ja kaikilla oli lievä astma.

Marjo Renko

Skitsofreniapotilaiden huumeriippuvuus syytä selvittää

Tutkimusten mukaan alkoholi- ja huumeriippuvuus heikentävät skitsofreniapotilaan ennustetta. Tietoa muiden kuin alkoholiin liittyvien riippuushäiriöiden yleisyydestä skitsofreniapotilailla on kuitenkin vähän. Englantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin eräällä Lontoon alueella asuvien skitsofreniapotilaiden riippuvuutta eri aineista.

Raimo Kr Salokangas

Väestövastuinen tiimityö koillisessa terveyskeskuksessa Helsingissä Arviointikohteina Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen terveysasemat

Tutkimuksessa arvioitiin kolmella Helsingin koillisen terveyskeskuksen terveysasemalla, miten väestövastuinen tiimityö käytännössä toimii ja miten sitä pitäisi kehittää. Väestövastuinen työtapa oli otettu terveysasemilla käyttöön vuodesta 1994 lähtien. Työskentelyn oli tarkoitus pohjautua ryhmätyölle ja omalääkäri-omahoitajaperiaatteelle. Tutkimus osoitti, että tiimien työtapa poikkesi tiimityön teoreettisista tunnusmerkeistä. Yleensä tiimit eivät kokoontuneet säännöllisesti suunnittelemaan toimintaansa tai keskustelemaan yhteisistä asioista.

Jukka Kärkkäinen, Liisa Saarinen