Laskimoperäisen säärihaavan hoito keinoihosiirteellä

Huolellisesta turvotuksen poistohoidosta huolimatta ei kaikissa laskimoperäisissä haavoissa saavuteta riittävää spontaania umpeenkasvua. Tällöin voi harkita ihonsiirtoa, tai uudempana vaihtoehtona keinoihosiirrettä, joka sisältää ihmisperäisiä keratinosyyttejä ja fibroblasteja kollageeniverkossa. Siirto tehdään polikliinisesti, mikä tekee siitä kustannuksiltaan vertailukelpoisen. Esitämme kokemuksemme keinoihosiirteen käytöstä yhdentoista säärihaavapotilaan hoidossa.

Kaija Lammintausta, Susanna Viitala, Anna-Liisa Vuori, Christer Jansén

Kantaseudun kiputilat

Kantapään kiputiloja esiintyy kaiken ikäisillä ihmisillä. Osa niistä liittyy vammoihin ja kovaan fyysiseen kuormitukseen, osa ilmaantuu ilman muistettavaa syytä tai seuraa tiettyjä sairauksia ja rakenteellisia jalan anatomisia muutoksia. Jatkuva liikkuminen, runsas seisominen ja urheilu altistavat kantapään kiputiloihin. Hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi kantaseudun hankalan tai kroonistuvan kiputilan diagnostiikassa tarvitaan usein röntgen- ja ultraäänikuvausta. Sen sijaan magneettitutkimus, isotooppikartta tai laboratoriotutkimukset ovat tarpeellisia suhteellisen harvoin.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Ilmo Helttula, Juha Kytömaa, Jouko Alanen, Urho Kujala

Altistumisen selvittäminen ammattisyöpäepäilyissä

Asbestin ja muiden työympäristötekijöiden aiheuttama syöpä on Suomessa edelleen ammattitautina alidiagnosoitu. Kaikki mesotelioomat ja monen vuoden ajan työssään asbestille altistuneiden keuhkosyöpä edellyttävät aina perusteellista työ- ja altistumishistorian selvitystä. Myös kvartsille altistuneen työntekijän ja silikoosipotilaan keuhkosyöpä samoin kuin monet muut harvinaisemmat työperäiset syövät voidaan korvata ammattitautina. Tämä edellyttää kuitenkin diagnostista valppautta epäillä ammattisyöpää ja riittävän perusteellista altistumisselvitystä ammattitautiharkinnan pohjaksi.

Antti Karjalainen

Lievitystä ärtyvään suoleen

Ärtyvän suolen oireet ovat yleisiä suolistovaivoja, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa potilaan hyvinvointiin. Hoito perustuu luottamukselliseen potilas-lääkärisuhteeseen ja oireenmukaisen lääkehoidon oikea-aikaiseen käyttöön. Viime vuosina kertynyt tieto oireiston taustalla olevista patofysiologisista mekanismeista auttaa ymmärtämään paremmin oireistoa sekä helpottaa uusien lääkkeiden kehitystyötä. Katsauksessa käsitellään ärtyvän suolen oireiston diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jouni Silvennoinen

Lyhyesti: Astmatasapaino ja terveyspalvelujen käyttö

Amerikkalaiset selvittivät 5 272 astmaatikon aineistosta (analyysissä 4 795), miten yksinkertaisella astmatasapainon kyselymittarilla voi ennustaa terveyspalvelujen käyttöä. Mittari antoi tasapainopisteet 0-4, ja suurin arvo oli huonoin. Seuraavan vuoden terveyspalvelujen käyttö todettiin sitä suuremmaksi, mitä huonompi oli tasapainotulos. Akuuttikäyntien osuus ylimpiä lukemia saaneilla oli 3,5 kertaa suurempi kuin nollakerholla. Yllättäen indeksi piti kutinsa, vaikka tulos vakioitiin lääkityksen tai aiemman terveyspalvelujen käytön suhteen. Tulokset rohkaisevat tutkijoiden mukaan käyttämään astmatasapainon mittausta niin kliinisessä työssä kuin väestötason selvityksissäkin. Yhdysvalloissa suhtautuminen on kyllä erilaista kuin Suomessa. Täällä olemme tottuneet seuraamaan sekä vointia että PEF-arvoja...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Bakteerit sietävät hirvittäviä paineita

Washingtonilainen tutkijaryhmä on osoittanut, että tavallinen Escherichia coli pysyy metabolisesti aktiivisena 68-1 680 megapascalin (MPa) paineessa. Tämä ylittää kymmenkertaisesti aiemmat arviot. Bakteerit kestävät lisäksi hengissä palauttamisen normaalipaineeseen (0,1 MPa). Valtavassa paineessa nesteisiin muodostuu jääkiteitä, joiden välitiloissa bakteerit piileksivät. Tällainen paineensieto takaa, että bakteerit voisivat elää 50 kilometrin syvyydellä maan sisällä ja 160 kilometriä paksun vesikerroksen alla. Marsin napajäätiköiden alla eläminen olisi bakteereille lastenleikkiä, ainakin paineensiedon suhteen.

Matti Viljanen

Kalan syönti ehkäisee ennenaikaista synnytystä ja sikiön kasvun hidastumista

Kalan rasvoja pidetään varsinkin verenkiertovaikutusten puolesta muita eläinrasvoja terveellisempinä. Hyvä istukan verenkierto ja pre-eklampsialta suojaava ominaisuus voivat selittää havainnot, jotka liittävät äidin raskaudenaikaisen kalansyönnin lapsen suureen syntymäpainoon ja pidentyneeseen raskauden kestoon. Näitä yhteyksiä on todettu mm. Fär-saarten väestössä. Niin ikään rannikolla sijaitsevan Aarhusin alueen noin 9 000 odottavalle äidille tehtiin jäsennelty kyselytutkimus, jossa selvitettiin viikoittaisen kalaravinnon yhteyttä raskauskomplikaatioihin.

Pertti Kirkinen

Biofilmin DNA on elävien bakteerien tuottamaa

Niin luonnollisilla kuin keinotekoisillakin pinnoilla kasvaessaan bakteerit tuottavat ympärilleen geelimäistä ainetta, jota kutsutaan biofilmiksi. Biofilmi auttaa bakteereita tarttumaan alustaansa ja tarjoaa niille suojan mikrobilääkkeiltä ja vasta-aineilta. Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että biofilmissä kasvaminen on bakteerikasvun luonnollisin muoto. Veressä ja muissa nesteissä irtonaisina vaeltelevat bakteerit ovat biofilmin suojasta irronneita huono-onnisia yksilöitä, joiden kohtalo on tulla makrofagien tuhoamiksi.

Matti Viljanen

Miten vanhempien alkoholismi vaikuttaa lasten alkoholinkäyttöön?

On yleisesti tiedossa, että alkoholismi on yleisempää alkoholistien lapsilla. Saksalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholin ongelmaton käyttö oli käytännössä yhtä yleistä alkoholistien ja ei-alkoholistien lapsilla. Sen sijaan terveyttä uhkaava alkoholin liikakäyttö ja diagnostiset kriteerit täyttävä alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus olivat selvästi yleisempiä alkoholistien lapsilla, ja heillä nämä häiriöt myös ilmenivät nuorempina (keskimäärin 14-17 vuoden iässä) kuin muilla lapsilla. Vanhempien alkoholismin vaikutus lasten alkoholihäiriöihin oli yhtäläistä pojilla ja tytöillä.

Raimo Kr Salokangas

Uusien epilepsialääkkeiden vaikutus keskushermoston välittäjäaineisiin

Gamma-aminovoihappo (GABA) on tärkein keskushermoston inhibitorinen välittäjäaine. GABA:n väheneminen saattaa johtaa epilepsiakohtauksiin, kun taas GABA:n lisäämisellä on antikonvulsanttivaikutusta. Kahden uuden epilepsialääkkeen, tiagabiinin ja vigabatriinin, vaikutus perustuu keskushermoston GABA:n pitoisuuden lisäämiseen, ja perinteisistä epilepsialääkkeistä GABA:n agonistista vaikutusta on fenobarbitaalilla ja bentsodiatsepiineilla. Kolmen muun uuden epilepsialääkkeen vaikutusmekanismi on tuntematon lukuun ottamatta lamotrigiiniä. Näiden lääkkeiden vaikutuksia keskushermoston GABA-pitoisuuksiin tutkittiin 17 terveellä aikuisella kerta-annoksen ja neljän viikon lääkityksen jälkeen magneettiresonanssispektroskopialla.

Kari Majamaa