Lyhyesti: Rokotukset eivät aiheuta diabetesta

Lasten rokotusohjelmaan kuuluviin rokotuksiin yhdistetään tämän tästä epäilyjä jos jonkinlaisista ongelmista. Yhdysvalloissa tehdyssä isossa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei löydetty yhteyttä Hib-, hepatiitti B-, MPR-, vesirokko- tai hinkuyskärokotteiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä. Sekä kokosolu- että soluttoman hinkuyskärokotteen saaneiden osuus oli yhtä suuri potilaista ja verrokeista. Hepatiittirokotteen suhteen tutkittiin myös tehosteiden määrää ja ajoitusta, mutta mitään yhteyksiä diabeteksen puhkeamiseen ei havaittu. Myös yli 6 kuukauden ajan imetettyjen osuus potilaista ja verrokeista oli yhtä suuri.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kognitiiviset häiriöt

On yleisesti tunnettua, että akuutissa sairausvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattavia kognitiivisia häiriöitä. Vähemmän tiedetään tilanteesta, kun potilas on emotionaalisesti oireeton eli eutyyminen. Kanadalaistutkimuksessa verrattiin eutyymisten potilaiden ja tarkkaan kaltaistettujen terveiden kognitiivista suorituskykyä tietokonepohjaisella testillä (visual backward masking). Potilaat olivat selvästi hitaampia ja tekivät enemmän virheitä testissä. Potilaiden suoritukset olivat sitä hitaampia, mitä useamman masennusjakson he olivat sairastaneet. Sen sijaan lääkityksellä ei ollut mitään yhteyttä suorituksiin. Tutkimuksessa käytetty yksinkertainen testi voi olla verraton apu kliinikolla hänen arvioidessaan potilaansa toimintakykyä ja kuntoutustarvetta.

Raimo Kr Salokangas

Gastroesofageaalinen refluksi ja hengitystieoireet

Islantilaiset, ruotsalaiset ja belgialaiset kollegat selvittivät, miten paljon väestötasolla esiintyy yöllistä gastroesofageaalista refluksia ja kuinka se liittyy mm. hengitystieoireisiin, astmaan ja obstruktiivisen uniapneaan. Turkimuksen kohteena oli 20-48-vuotiaita henkilöitä, ja heistä 2 202 kerättiin väestöstä satunnaisotannalla ja 459 tuli mukaan astmapotilaina. Tutkimukseen kuului strukturoitu haastattelu, spirometria, metakoliini-inhalaatioaltistus, PEF-arvojen päiväkirja, ihopistotestit ja kysymyssarja unihäiriöistä.

Hannu Puolijoki

Videoavusteisen urologian uusi hyöky on täällä: mitä se huuhtoo mukaansa?

Ennen videoavusteisen kirurgian läpimurtoa 80 % urologisista diagnoosi- ja hoitotoimenpiteistä tehtiin endoskooppisesti. Kun instrumenttiin liitettiin kamera ja monitori, toimenpiteistä tuli videoavusteisia. Kynnys uuden tekniikan käyttöön on urologeilla ollut korkea, ja videoavusteisen toiminnan kymmenisen vuotta sitten tulleesta ensi vyörystä säilyivät urologiset avoleikkaukset meillä ja muuallakin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ossi Lindell

Mies ei ole turvassa edes oman äitinsä kohdussa

Opiskeluaikana minulle opetettiin, että äidin kohdussa ihminen on maailman turvallisimmassa paikassa. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin pala palalta romuttaneet tätä lapsenuskoani. Monilla ruumiillisilla sairauksilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla, verenpainetaudilla ja diabeteksella näyttää olevan juurensa ihmisyksilön sikiöaikaisessa kehityksessä ja sen häiriöissä. Sama koskee psyykkisiä häiriöitä. Toistuvasti on havaittu, että esimerkiksi raskaudenaikaiset virusinfektiot ja synnytyskomplikaatiot lisäävät riskiä sairastua aikuisiässä skitsofreniaan. Nyt vastaavanlaista on havaittu myös masennuksen osalta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähisukulaisen astma ja astmaan sairastuminen

Astman suvuittainen esiintyminen on yleisesti tunnettua, mutta kuinka suvussa esiintyvän astman vaikeus vaikuttaa astmaan sairastumiseen tai sairauden vaikeuteen. Tätä selvitettiin 944 henkilön tutkimuksessa; tutkituista 348 oli astmaatikkoja, 239 sukulaisia, joilla oli astma, ja 357 terveitä astman osalta. Lisäksi oli käytössä tietoja 3 467:stä ensi asteen sukulaisesta. Jos lähisukulaisena oli aikuinen astmaatikko, astmariski (odds ratio) oli 3,4, ja jos sukulainen oli lapsiastmaatikko, riski oli 4,5. Vaikka astman vaikeus ei ollut yhteydessä em. esiintymisen frekvenssiin, havaittiin kuitenkin yhteys suvussa esiintyvän astman vaikeuteen, silloin kun astmaa esiintyi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisten tilanteiden pelko ja elämänlaatu

Amerikkalaistutkimuksen mukaan 8 % väestöstä kärsii merkittävästä sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja vajaalla puolella näistä on lisäksi jokin muu psyykkinen häiriö, kuten masennus. Vain 0,5 % oli edeltäneen vuoden aikana tullut oikein diagnosoiduksi, vaikka 44 % oli käynyt mielenterveysspesialistin luona tai saanut masennuslääkkeitä. Elämänlaatu oli huonompi ja terveyspalvelujen käyttö yleisempää kuin normaaliväestössä. Lähes 22 % oli lisäksi yrittänyt itsemurhaa. Jos lisänä oli muu psyykkinen häiriö, tilanne oli vielä huonompi. Sosiaalisesta pelosta kärsivien tulot olivat keskimäärin 10 % pienemmät kuin normaaliväestön ja todennäköisyys, että he säilyttivät työpaikkansa, oli 14 % huonompi. Miten lienee meillä?

Raimo Kr Salokangas

Kengästä potkua työhön ja elämään Psyykkinen varhaiskuntoutus moniammatillisena yhteistyönä

Oulun Diakonissalaitoksen Kuntotalon, Raahen ja Nivalan terveyskeskusten työterveyshuoltojen ja Kelan yhteisesti toteuttamassa psyykkisen varhaiskuntoutuksen kokeiluprojektissa oikea-aikainen moniammatillinen tutkimus ja ryhmäpainotteinen kuntoutus yhdistettynä laaja-alaiseen verkostoitumiseen vähensi kuntoutujien masennusta samoin kuin stressin ja oireiden kokemista sekä lisäsi koherenssin tunnetta vuoden seurannassa. Kuntoutujat kokivat työkykynsä parantuneen ja kaikki projektiin osallistuneet olivat työkykyisiä vuoden seurannassa.

Marja-Liisa Kauhanen, Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu, Jouko Luotola Tuulikki Tuurinkoski, Leena Männistö, Mia Rivinoja

Psykosomaattinen poliklinikka - tärkeä osa lastenpoliklinikan toimintaa

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön ja lastentautien klinikan yhteistyönä selvitettiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon tarvetta lastentautien poliklinikalla. Projektissa todettiin, että ainoastaan noin puolet lapsista ja nuorista, joilla kokeneet hoitajat arvioivat olevan selvää psykiatrisen selvityksen tarvetta, olivat sellaista saaneet. Kokeiluprojektin aikana sekä potilaiden että heitä hoitavan henkilökunnan yhteydenotot psykiatriseen sairaanhoitajaan lisääntyivät huomattavasti.

Ritva Erkolahti, Outi Abrahamsson, Outi Laine, Marja-Riitta Ståhlberg, Jussi Mertsola

Lääkäreiden päätöksenteko kuolevan potilaan hoidossa

1.12.2001 Tampereen yliopisto

Heikki Hinkka