Lyhyesti: Kannabis altistaa masennukselle eikä päinvastoin?

Kannabiksen käyttö ja depressio esiintyvät usein yhdessä, mutta niiden keskinäinen syy-yhteys on epäselvä. Ehkä masentuneet henkilöt pyrkivät hoitamaan mielialaansa kannabiksella tai ehkä kannabis aiheuttaa masennusta. Väestötutkimuksessa seurattiin kahta ryhmää, joista toisella ei ollut depression oireita ja toisella ei kannabiksen käyttöä. Lähtötilanteessa masennusoireettomat kannabisriippuvaiset kärsivät runsaan 10 vuoden kuluttua depressiosta 4 kertaa useammin kuin ne, jotka eivät kannabista käyttäneet. Sen sijaan lähtötilanteen masennus ei ennakoinut kannabiksen käyttöä seurannassa. Voidaankin päätellä, että kannabiksen käyttö voi johtaa depressioon pikemminkin kuin päinvastoin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lasten krooninen päänsärky on useimmiten migreeniä

Lastensairaalan päänsärky-yksikössä tutkittiin kolmen vuoden aikana 200 lasta (3-18-vuotiaita), joilla esiintyi päänsärkyoire vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Lapsista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä, ja päänsärky oli ilmaantunut ensimmäisen kerran 9 +- 4 vuoden iässä. Tutkijat määrittelivät kolme kliinistä ryhmää päänsäryn frekvenssin perusteella: taajaan esiintyvä mutta ei päivittäinen päänsärky (37 %), kohtauksittainen päivittäinen päänsärky (43 %) ja jatkuva päänsärky (20 %). Kliinisten piirteiden perusteella valtaosa (92 %) sai diagnoosiksi migreenin. Särky oli luonteeltaan sykkivää, ja noin kahdella kolmasosalla lapsista esiintyi päänsäryn ohella myös muita migreeniin viittaavia oireita, kuten pahoinvointia ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Kari Majamaa

Tilaaja-tuottajamalli terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti arvioi vuonna 2001 Turun kaupungin terveystoimen tilaaja-tuottajamallin toimivuutta. Tilaaja-tuottajamalli (Tiltu) on otettu kaupungin terveystoimessa käyttöön vaiheittain vuoden 1998 alusta lähtien. Tähän mennessä Tiltuun on siirtynyt terveystoimen tukipalvelut ja mielenterveyskeskus, jotka yhdessä vastaavat noin neljäsosaa terveysviraston omasta toiminnasta.

Jarna Heinonen, Vesa Partanen, Saara Taalas

Lääkäreiden terveystaloustieteellinen koulutus

Suomalaisista lääkäreistä vain harvat ovat saaneet terveystaloustieteellistä koulutusta. Kuitenkin käytännön lääkärin työtä tekevien on haluttu ottavan enemmän vastuuta myös terveydenhuollon kustannusten kasvamisesta tai kasvun hillitsemisestä. Tekemässämme kyselytutkimuksessa ilmeni, että lääkärien saama terveystaloustieteellinen koulutus oli melko vähäistä, mutta kiinnostusta kouluttautumiseen ilmaistiin runsaasti. Tietotason nostaminen onnistunee parhaiten järjestämällä lyhyitä, 1-2 päivää kestäviä kursseja ja integroimalla terveystaloustiede kliinisiin kursseihin niin perusopetuksessa kuin jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Risto Tuominen, Sanna Raappana

Pekka Puska på WHO globaliserar Nordkarelenprojektet

Professor Pekka Puska är numera direktör på Världshälsoorganisationen (WHO) i Genève och leder avdelningen för hälsopromotion och prevention av icke-smittsamma sjukdomar. Det innebär att de ytterst positiva lärdomarna från Nordkarelenprojektet som först tillämpades i hela Finland med mycket gott resultat nu även tillämpas globalt.

Åke Landquist

VEGFR-3 veri- ja imusuonten kasvun säätelyssä

14.12.2001 Helsingin yliopisto

Lotta Jussila

Verisuonten tukkeutuminen mikrokirurgisissa kudossirteissä

14.12.2001 Helsingin yliopisto

Eija Olsson

Gliaperäinen neurotrofinen tekijä ja neurturiini siittiötuotannon säätelyssä

14.12.2001 Helsingin yliopisto

Xiaojuan MEng

Lääkärin ammatti-identiteetin rakentuminen peruskoulutuksen aikana

14.12.2001 Oulun yliopisto

Katja Ryynänen

Sydänsolujen kalsiumpitoisuuden vaihtelusäätely

14.12.2001 Oulun yliopisto

Chunlei Han