Erikoislääkäriprofession sata järjestäytymisen vuotta

Erikoislääkäriprofessiota ja lääkärien erikoistumista sekä lääketieteen erikoisaloja ei säädelty 1900-luvun alussa mitenkään. Sairaalat olivat erikoisaloihin jakamattomia lukuun ottamatta Helsingin Yleistä sairaalaa ja Diakonissalaitoksen sairaalaa. Lääkärit saattoivat itse ilmoittaa erikoistuneensa jollekin alalle. Finska Läkaresällsskapetin ja Lääkäriliiton samansisältöisten suositusten ja Helsingin paikallisen lääkäriyhdistyksen linjauksien mukaan erikoislääkäriltä alettiin edellyttää 1910-1920-luvuilla kahden vuoden erikoistumisopintoja.

Kari Pylkkänen

Insuliinihoito tyypin 2 diabeteksessa

21.12. 2001 Helsingin yliopisto

Leena Ryysy

Lasten akuutin lymfoblastileukemian ennusteelliset tekijät

11.1.2002 Helsingin yliopisto

Jukka Kanerva

Sallan taudin neurologinen kirjo

11.1.2002 Turun yliopisto

Tarja Varho

Toiminnalliset röntgenkuvaukset lannerangan epästabiiliuden diagnosoinnissa

11.1.2002 Kuopion yliopisto

Marja Pitkänen

Tyroksiinin vaikutus sappiteiden toimintaan

18.1.2002 Tampereen yliopisto

Johanna Laukkarinen

Vertaistukea samassa veneessä

- Vertaistukihenkilö on vammautuneelle elävä esimerkki siitä, että elämä jatkuu, sanoo Invalidiliiton kuntoutuspäällikkö Hely Streng.

Suvi Sariola

Ei mitään pikkupsykologeja

27-vuotiaan Jukka Parviaisen osittainen neliraajahalvaus on peräisin sukellusonnettomuudesta viiden vuoden takaa. Nykyään hän työskentelee Käpylän kuntoutuskeskuksessa kehittämässä selkäydinvammaisten vertaistukea.

Työperäiset HIV-altistustilanteet Helsingin seudulla vuonna 2000

HIV-infektio on Suomessakin yleistynyt piikkihuumeita käyttävien parissa, ja samalla myös työperäisten verialtistustilanteiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2000 kävi HUS:n Meilahden ja Auroran sairaaloissa 35 henkilöä mahdollisen HIV-positiivisen verialtistustilanteen takia. Heistä 15 oli terveydenhuollossa työskenteleviä, 9 poliisia, 6vartijaa ja 5 muissa ammateissa toimivia. Ehkäisevä HIV-lääkitys aloitettiin 20 altistuneelle. Varmoja C-hepatiittialtistuksia oli 11 ja B-hepatiittialtistuksia 3. Yhtään työperäistä virustartuntaa ei seurannassa todettu. Verialtistustilanteiden ehkäisy, viiveetön HIV-profylaksin aloitus ja riskiammateissa toimivien B-hepatiittirokotussuoja ovat työperäisten tartuntojen torjunnan kulmakiviä.

Veli-Jukka Anttila, Matti Ristola, Jukka Suni

Selkäkipu kasvuiässä

Kasvuikäisten selkäkipuja on tutkittu viime vuosina yhä enemmän, ja niiden on arveltu yleistyneen yhtä lailla niska-hartiaseudun vaivojen kanssa. Tällöin kyse lienee heikkoon lihaskuntoon liittyvistä ongelmista. Käytännön lääkärin on syytä muistaa, että kasvuikäisen lapsen tai nuoren selkäkivun selvittelyssä on pyrittävä diagnoosiin. Vasta kun muut mahdollisuudet on perusteellisesti tutkittu, selkävaiva voidaan katsoa epäspesifiseksi.

Mikko Poussa