21102 osumaa

Milloin tarvitaan ruokatorven funktiotutkimuksia?

Ruokatorven funktiotutkimuksia käytetään epäiltyjen ruokatorven sairauksien diagnostisoimisessa tai niiden vaikeusasteen määrittämisessä. Yleisesti käytössä olevia ruokatorven funktiotutkimuksia ovat ruokatorven supistustoimintaa mittaava manometriatutkimus ja gastroesofageaalista happorefluksia mittaava pH:n pitkäaikaisrekisteröinti. Tavallisen ns. laboratoriomanometriatutkimuksen lisäksi on valittavissa myös pitkäkestoinen eli ambulatorinen 24 tunnin manometriatutkimus, johon yhdistetään samanaikaisesti ruokatorven pH-tutkimus. On syytä muistaa, että ruokatorven tähystystutkimus on ensisijainen perustutkimus, joka tulisi aina olla tehty ennen funktiotutkimuksia, myös ruokatorven toiminnallisia sairauksia epäiltäessä.

Urpo Nieminen

Rohdostuotteiden käyttöön liittyviä maksareaktioita

Lääkekasveista valmistettuja rohdoksia käytetään monenlaisten vaivojen hoitoon. Joidenkin lääkekasvien tiedetään tai epäillään voivan aiheuttaa maksavaurioita, ja siksi selittämätöntä maksavauriota selviteltäessä on syytä kysyä potilaalta myös rohdostuotteiden käytöstä. Maksahaitat lienevät varsin harvinaisia, mutta toisaalta rohdostuotteiden haittavaikutuksia ei seurata systemaattisesti.

Anna-Liisa Enkovaara

Vieläkö EEG-tutkimusta tarvitaan?

EEG-tutkimus on ollut kliinisessä käytössä jo noin 60 vuotta ja on vieläkin elinvoimainen. Tutkimusaiheet, rekisteröintilaitteet ja rekisteröintimenetelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa. Vaikka EEG-löydökset ovat etiologian suhteen epäspesifejä, ovat ne tukena muiden kliinisten tutkimusten ja laboratoriolöydösten kanssa diagnoosin selvittelyssä. Joissakin tapauksissa EEG-löydös voi kuitenkin antaa selvän viitteen etiologiasta. EEG on yhä ensisijainen tutkimus kohtausoireiden ja epilepsian erotusdiagnostiikassa, aivoinfektioiden diagnostiikassa, alentuneen tajunnan tason selvittelyssä sekä myös joidenkin unihäiriöiden yhteydessä.

Ilkka Lehtinen, Marja Koivu

Tupakointi tappaa skitsofreniapotilaita?

Suomalaiset tutkijat ensi kertaa selvittäneet edustavasta väestöotoksesta mielenterveyshäiriöisten henkilöiden kuolleisuutta 17 vuoden seurannassa. Kokonaiskuolleisuus oli jostain mielenterveyshäiriöstä kärsineillä miehillä 1,6 ja naisilla 1,4 kertaa suurempaa kuin normaaliväestöllä. Suurentunut kuolleisuus koski niin luonnollisista syistä kuin itsemurhasta aiheutuneita kuolemia. Skitso-freniaa sairastavilla miehillä riskiluku oli 3,3 ja naisilla 2,3.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ataksiapotilaiden gluteenisensitiivisyys

Keliakiaan tiedetään liittyvän neurologisia oireita, joista tavallisimmat ovat ataksia ja polyneuropatia. Oireiden on arveltu johtuvan taudista itsestään eikä taudista johtuvista ravitsemuksellisista puutoksista. Ataksia saattaa ilmentyä myös gluteenisensitiivisyyden ainoana manifestaationa. Korkeita (> 25 U/ml) IgG- tai IgA-luokan gliadiinivasta-ainetasoja löytyi useilta ataksiapotilailta: sporadista ataksiaa sairastavista 7:ltä henkilöltä 26:sta (27 %) ja perinnöllistä ataksiaa sairastavista, joiden molekyylidiagnoosi oli tiedossa, 9:ltä henkilöltä 24:stä (37 %). Jälkimmäinen havainto on yllättävä, sillä se viittaa siihen, että gluteenisensitiivisyys vaikuttaa degeneratiiviseen prosessiin myös perinnöllisissä ataksioissa. Tutkijat pohtivatkin, pitäisikö gliadiinivasta-aineet tutkia aina ataksiapotilailta ja pitäisikö näiden potilaiden aloittaa gluteeniton ruokavalio.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Raskaudenaikainen rauta ja lapsen kehitys

Alabamassa mitattiin ferritiinipitoisuus 278 lapsen napaverinäytteestä ja tutkittiin näiden lasten älykkyyttä, motoriikkaa, kielellisiä taitoja, tarkkaavaisuutta ja ohjeiden noudattamista 5 vuoden iässä. Kun lapset jaettiin napaveren ferritiinipitoisuuden mukaan kvartiileihin, havaittiin kaikissa testeissä U-muotoinen vaste. Kaikki erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta keskimmäiset kvartiilit selviytyivät selvästi parhaiten ja heikosti menestyvien osuus oli matalimmassa selvästi, mutta myös ylimmässä kvartiilissa jonkin verran suurempi kuin keskimmäisissä. Riittävä raudansaanti sikiöaikana on siis oleellisen tärkeää, mutta liikakaan ei ole hyväksi.

Marjo Renko

Lyhyesti: Ilmansaasteet pääsevät verenkiertoonkin

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo 2 tunnin altistuminen ilmansaasteille lisää sydäninfarktin vaaraa. Useat aiemmat epidemiologiset tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että ilman saastepitoisuuksien nopeatkin vaihtelut heijastuvat kuolleisuuteen ja sydänsairastavuuteen. Tämän epidemiologisen tiedon innoittamana terveet vapaaehtoiset pantiin hengittämään suurkaupunki-ilmaa vastaavaa hienojakoista (< 100 nm), isotooppimerkattua hiiltä sisältävää aerosolia 3-5 henkäystä. Hiilipartikkelien kohtaloa elimistössä seurattiin gammakameralla ja verinäyttein. Hiilipartikkelit siirtyivät verenkiertoon jo minuutin kuluttua altistuksesta, huippupitoisuudet saavutettiin 10 minuutin kuluttua, ja partikkelit pysyivät verenkierrossa ainakin tunnin. Havainto voi osaltaan selittää ilmansaasteiden välittömiä sydän- ja verenkiertovaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Unohtaako potilaasi lääkkeensä?

Potilaat eivät läheskään aina noudata lääkityksestä saamiaan ohjeita. Jopa muutaman päivän lääkkeiden laiminlyönti saattaa heikentää hoitotulosta. Prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten säännöllisesti serotoniin takaisinoton estolääkitystä (SSRI) käyttävät potilaat ottivat heille määrättyä lääkitystä. Kolmen kuukauden seuranta-aikana kolme neljästä (72,5 %) unohti ottaa lääkkeensä yhtenä ja runsas neljännes (29,0 %) kahtena tai useampana päivänä. Siis noin 30 % potilaista unohtaa ottaa SSRI-lääkitystä siinä määrin, että sillä voi olla haitallista vaikutusta heidän toipumiselleen. Tämä tuleekin pitää mielessä näiden lääkkeiden vaikutuksia arvioitaessa.

Raimo Kr Salokangas

Hyvä kunto tietää pitkää ikää

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet hyvän fyysisen suorituskyvyn ja runsaan liikunnan suotuisat vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatuun. Uutta perspektiiviä asiaan saatiin, kun kalifornialaiset tutkijat selvittivät yli 6 200 peräkkäisen rasituskokeeseen lähetetyn miehen (keski-ikä 59 vuotta) selviytymistä. Noin 2 500 miehen rasituskoe oli normaali eikä heillä ollut myöskään sydänsairauksiin sopivia oireita tai muita löydöksiä. Lopuilla tutkituista oli joko tiedossa oleva sydänsairaus tai rasituskokeessa todettiin sepelvaltimotautiin viittaava löydös.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030