Tyypin XIII kollageeni: kardio-vaskulaariset kehityshäiriöt sekä pahanlaatuisten kasvainten ilmentyminen

5.12.2001 Oulun yliopisto

Malin Sund

Isänsä surmannut poika - psykiatrinen tutkimus

5.12.2001 Oulun yliopisto

Hannu Säävälä

Rasvakudoksen metabolian ja valtimokovettumataudin patofysiologia familiaalisessa kombinoidussa hyperlipidemiassa

5.12.2001 Helsingin yliopisto

Kati Ylitalo

Altistuminen, herkistyminen ja allergia teollisuusentsyymeille

5.12.2001 Helsingin yliopisto

Markku Vanhanen

Keuhkopussin syövän solutason antioksidatiiviset puolustusmekanismit

5.12.2001 Helsingin yliopisto

Kristiina Järvinen

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehty asiantuntijakatsaus osoittaa, että vaikuttavuudesta on vahvinta näyttöä pitkittyneissä alaselän kiputiloissa, aivohalvauspotilaiden akuutissa kuntoutuksessa ja vanhusten sairaalakuntoutuksessa sellaisissa tapauksissa, joissa vanhus on äkillisesti menettänyt toimintakykynsä sairastumisen tai tapaturman vuoksi.

Suvi Sariola

Krooninen selkäkipu hyvä esimerkki Moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa

Kroonisen alaselkäkivun intensiivinen, toiminnallisia harjoitteita sisältävä moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa, todetaan kuntoutuskatsaukseen sisältyvässä osa-arvioinnissa, joka käsitteli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen vaikuttavuutta. Lisää tutkimustietoa kaivataan varsinkin niskavaivojen kuntoutuksesta.

Kaihileikkaukseen tulevien potilaiden näöntarkkuuden muuttuminen kahden vuosikymmenen aikana

Kaihileikkauspotilaiden preoperatiivisen näöntarkkuuden muutosta leikkausmäärien lisääntyessä tutkittiin Vaasan keskussairaalassa ja Selkämeren sairaalassa vuosina 1982, 1985, 1990, 1995 ja 2000 leikatuista potilaista. Kyseisenä ajanjaksona kaihileikkaustekniikka muuttui intrakapsulaarisesta ekstrakapsulaariseksi ja edelleen fakotekniikaksi, ja hoitojakso muuttui runsaan viikon vuodeosastohoidosta pääosin päiväkirurgiseksi. Kaihin takia vaikeasti näkövammaisten osuus leikkaukseen tulevista väheni seuranta-aikana 16 %:sta 3 %:iin ja lievemmin näkövammaisten osuus 32%:sta 11 %:iin. Kaihileikkausinsidenssin noustua yhdellä leikkauksella/1 000 asukasta nousi leikattavan silmän näöntarkkuuden keskiarvo 1,3 log-rivillä ja paremman silmän näöntarkkuus vastaavasti 0,4 log-rivillä.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Liuotushoidon käyttö aivo- ja sydäninfarktissa sekä keuhkoemboliassa

Tromboosin liuotushoitoa on käytetty maassamme noin 15 vuotta. Aluksi liuotuslääkkeitä käytettiin vain sydäninfarktin hoitoon sairaaloissa. Kun varhaisen liuotushoidon hyöty osoitettiin kiistattomasti, alettiin hoitoa käyttää perusterveydenhuollossa ja useilla paikkakunnilla myös ensihoidossa. Nykyään liuotushoitoa käytetään myös valikoidusti aivoinfarktin ja keuhkoembolian hoitoon. Uudet käyttöalueet ovat edellyttäneet vaativaa koulutusta ja testausta, tiukan hoitoprotokollan luomista ja valvontaa sekä vastuulääkärin nimeämistä toiminnalle.

Hannu Koponen

Syöpäpotilaan sekavuus

Sekavuus on syöpäpotilaan ja hänen läheistensä hyvinvointia huonontava oire, jonka yleisyys lisääntyy sairauden edetessä. Riskitekijöiden huomioon ottaminen on tärkeää sekavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Lääkkeet ovat tavallisimpia sekavuuden syitä, ja potilaalta tulee lopettaa kaikki ei-välttämättömät lääkkeet. Sekavuuden hoidosta on vähän kontrolloituja tutkimuksia. Hoidossa tarvitaan usein lääkkeitä, joista neuroleptit ja bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä. Lääkehoidon tulisi olla osa laajempaa moniammatillista hoitosuunnitelmaa.

Timo Leino