21102 osumaa

Korjaus Lääkärilehden 9/2002 pääkirjoituksen ja artikkelin sisältöön

Laadin Lääkärilehteen 9/2002 pääkirjoituksen ja tiivistelmäartikkelin koskien Kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi osaprojektin 5: Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen, hoidon saatavuuden parantaminen ja uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöön oton arviointi, 15.1.2002 julkistetuksi kirjattua raporttia. Saimme mainitun asiakirjan toimituksen haltuun STM:n nettisivuilta 16.1.

Taito Pekkarinen

Parkinson-potilaan hoitoketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Diagnoosikohtainen hoitoketju on kirjallinen hoitosuunnitelma, joka on tarkoitettu tukemaan potilaiden hoidon porrastusta sairaanhoitopiirin sisällä. Se on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sopimus moniammatillisesta yhteistyöstä eli siitä, miten potilasta tietyssä tilanteessa tutkitaan ja hoidetaan terveydenhuollon eri tasoilla. Hyvin rakennettu hoitoketju tehostaa terveydenhuollon yksiköiden toimintaa, purkaa päällekkäisyyksiä ja säästää kustannuksia.

Aki Hietaharju, Tapani Keränen, Jari Honkaniemi, Sinikka Tuli, Matti Haavisto, Heikki Hinkka, Risto Mäkinen, Päivi Sillanaukee, Leena Eronen, Gábor Molnár

Tutkimuskäsikirja tukee nuoren tutkijan alkutaivalta

Tutkimustyöhön liittyvien säädösten lisääntymisen ja monimutkaistumisen myötä katsottiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tarpeelliseksi laatia tutkimuskäsikirja. Eettisen toimikunnan käsittelyissä jouduttiin palauttamaan korjattavaksi tai hylkäämään kokonaan noin 40 % tutkimussuunnitelmista ennen tutkimuskäsikirjan käyttöönottoa. Käsikirja on laadittu hyvin käytännönläheiseksi nuoria aloittelevia tutkijoita ajatellen. Käsikirjasta löytyvät myös linkit tutkimustyöhön liittyviin elektronisiin lomakkeisiin. Jatkuvan päivittämisen mahdollistamiseksi ja saatavuuden parantamisen takia käsikirja on julkaistu vain internetversiona.

Markus Rautiainen, Taina Ahlgren, Markku Järvinen

Mikrobiologiset pikatestit kliinisessä potilastyössä - haittaa vai hyötyä?

Infektiotautien nopea diagnoosi on etu mm. mikrolääkebihoitopäätöksiä tehtäessä. Erityisesti terveyskeskuksissa on painetta pikatestien käyttöön, ja niitä on entistä enemmän tarjolla. Valitettavasti käytännön työssä pikatestien toimivuus ja luotettavuus ovat usein osoittautuneet heikoiksi. Tuloksemme myyräkuumediagnostiikkaan tarkoitetun pikatestin toimivuudesta muistuttavat jälleen siitä, kuinka tärkeitä ovat rutiinidiagnostiikassa tehdyt käyttöönottotutkimukset ennen uuden testin laajamittaista käyttöä, jotta mahdolliset valmistukseen ja säilyvyyteen liittyvät ongelmat paljastuisivat.

Marja-Leena Katila, Aino Laatikainen, Juha Kauppinen, Ulla Kärkkäinen, Tarja Ojanen

Syövän vasta-ainehoidot

Monoklonaalisia vasta-aineita opittiin tuottamaan 1970-luvulla, ja jo silloin ne nähtiin syövän hoidon täsmälääkkeinä, jotka tuhoa-vat syöpäsolun vaikuttamatta terveisiin soluihin. Kliiniseen käyttöön monoklonaaliset vasta-aineet ovat kuitenkin tulleet vasta viime vuosien aikana, sillä riittävän spesifisiä antigeeneja on ollut vaikea löytää ja lisäksi ensimmäisten vasta-aineiden teho immunologisen reaktion käynnistäjänä oli huono. Nyt ensimmäiset käytössä olevat vasta-aineet parantavat sekä lymfoomien että rintasyövän hoitotuloksia. Niiden optimaalinen käyttö on kuitenkin toistaiseksi selvittämättä. Käyttöä rajoittaa myös korkea hinta.

Tom Wiklund

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030