Moniallergiseksi epäillyn vauvan ripuli - tapauksen ratkaisu

Vanhemmat toivat kahdeksan kuukauden ikäisen pojan terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle pitkäkestoisen ripulin ja painonlaskun vuoksi. Vauvalla oli epäilty ruoka-allergiaa ja ravintona oli tällä hetkellä ainoastaan aminohappopohjainen äidinmaidonkorvike. Hän sai lääkkeenä hydroksitsiinisiirappia. Vauva oli jäntevä eikä selviä kuivuman merkkejä havaittu, mutta hän oli väsyneen oloinen.

Laura Merras-Salmio, Jussi Merenmies, Raili Kauppinen

Maitoon liitetyt vatsaoireet johtuvat monista syistä

Aikuisten lehmänmaidon käyttöön liittyvät suolioireet johtuvat useimmiten laktoosi-intoleranssista, jossa suolen laktaasientsyymin aktiivisuuden vähentyessä maidon laktoosi ei imeydy.

Laura Piirainen, Kaija-Leena Kolho

Papa-seulonta edelleen avainasemassa kohdunkaulan syövän ehkäisyssä

Ensimmäisten ihmisen papilloomavirusinfektiota vastaan suunnattujen rokotteiden myynti Euroopan unionin alueella on alkamassa. Papilloomavirusrokotteesta odotetaan suurta menestystarinaa, jopa tulevien sukupolvien seksuaaliterveyden takaajaa. Suomessa keskustellaan siitä, pitäisikö rokote liittää kansalliseen rokotusohjelmaan. Kuitenkin toistaiseksi käydystä keskustelusta puuttuu - joko epähuomiossa tai tarkoituksella - lähes kokonaan kriittis-analyyttinen näkökulma.

Laura Kotaniemi-Talonen, Nea Malila, Ahti Anttila, Matti Hakama

Vanhuksen leikkaushoitoa punnittaessa elämänlaatu on keskeinen

Leikkauksesta saatavan hyödyn arviointi on tärkein osa leikkauspäätöstä - ja myös vaikein. Vanhuspotilaita tulee leikkaushoitoihin entistä enemmän, mutta miten arvioidaan hyödyt ja riskit elämänkaaren loppupäässä?

Petri Virolainen, Antti Liukas, Paula Viikari, Laura Viikari

Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää iän, koulutuksen ja sukupuolen yhteyttä terveiden ikäihmisten suoriutumiseen kognitiivisesta CERAD-tehtäväsarjasta ja tuottaa tehtäväsarjalle suomalaiset normit.

Veijo Pulliainen, Tuomo Hänninen, Laura Hokkanen, Susanna Tervo, Matti Vanhanen, Tuula Pirttilä, Hilkka Soininen

Vain pieni osa aloitetuista lipidilääkityksistä keskeytyy

Lipidilääkkeiden käyttäjille tehdyn kyselyn perusteella lääkitys onnistuu hyvin. Vain noin joka kymmenes potilas oli itse joko lopettanut lääkityksensä tai pienentänyt annostusta. Tavallisimmin syynä tähän oli lääkkeiden korkea hinta. Lääkehoito on ollut myös tuloksellista: lääkkeiden käyttäjien lipidipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi.

Jaana Martikainen, Antti Reunanen, Timo Klaukka, Laura Viikari, Jorma Viikari

Valtakunnallisella arvioinnilla taattua laatua lääketieteen opetukseen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on viime aikoina käyty keskustelua ongelmalähtöisestä opiskelusta (PBL) ja oppimisen tasosta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa (SLL 40, 42, 44 ja 46/2004). Haluamme tuoda tähän keskusteluun mukaan opiskelijanäkökulman, sillä aiemmista puheenvuoroista on ollut havaittavissa tietämättömyyttä opiskelun nykytodellisuudesta. Haluaisimme myös laajentaa keskustelua PBL vs. perinteinen opetus -linjoilta koskemaan opetuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käytännössä. Oppimisen ja opetuksen taso ovat mielestämme koko Suomen lääkärikunnan asioita, sillä asiansa osaava tuore kollega on kaikkien ammatinharjoittajien etu.

Jonas Kantonen, Sari Vähäaho, Tuukka Tarvasmäki, Aki Uutela, Venla Kemppainen, Eino Palin, Laura Mäkitalo

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Nivelreuman hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Nivelreuman eurooppalainen hoitosuositus kehottaa aloittamaan tuoreen nivelreuman hoidon metotreksaatti-monoterapialla ja glukokortikoidilla sekä lisäämään hoitoon biologisen lääkkeen, jos hoitovastetta ei saavuteta 3 kuukaudessa. Suomessa on totuttu käyttämään synteettisiä reumalääkkeitä voimaperäisemmin: nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo hoitamaan hyvin aktiivista tuoretta nivelreumaa kolmen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) ja liittämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (ns. REKO-yhdistelmähoito).

Heidi Mäkinen, Vappu Rantalaiho, Laura Pirilä, Hannu Kautiainen, Kari Puolakka

Genetiikan menetelmät uudistavat rokotteiden ja infektioiden tutkimusta

Tavoitteena on, että geenitutkimusten avulla tunnistettaisiin rokotusten komplikaatioille alttiit henkilöt.

Laura Pöyhönen, Matti Korppi

Navigoitu magneettistimulaatio - uusi apu moneen sairauteen

Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS) voidaan kajoamattomasti ja kivuttomasti tutkia aivojen ja liikeradaston toimintaa.

Sara Määttä, Selja Vaalto, Mervi Könönen, Laura Säisänen