Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle

Dementoivien sairauksien hoitomuotojen kehittyessä on entistä tärkeämpää tunnistaa etenevät kognitiiviset häiriöt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Subjektiivisesti koetut muistihäiriöt ovat yleisiä vanhemmassa väestössä. Ihmiset myös hakeutuvat yhä yleisemmin muistiselvityksiin. Haasteena onkin erottaa aivoja rappeuttavien sairauksien aiheuttamat lievät muistin ja tiedonkäsittelyn muutokset normaalista ikääntymisestä (1).

Mini Mental-State Examination (MMSE) (2) erottelee melko luotettavasti selvästi dementoituneet potilaat normaalisti ikääntyneistä, mutta lievässä dementiassa tai lievemmissä kognitiivisissa häiriöissä sen erottelukyky ei ole riittävän hyvä (3,4,5).

CERAD:n (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) kognitiivinen tehtäväsarja (6) erottelee luotettavasti jo hyvin lievästi dementoituneet terveistä ikääntyneistä (7). Sen avulla pystytään tunnistamaan myös varhaiseen Alzheimerin tautiin liittyvä, dementiaa lievempi kognitiivinen heikentyminen (8,9,10). Tehtäväsarja on laajasti käytössä eri puolilla maailmaa (11). Suomessa CERAD:n kognitiivisen tehtäväsarjan materiaali julkaistiin vuonna 1999, ja tavoitteena oli saattaa se käyttöön muistihäiriösairauksien varhaisen tunnistamisen välineeksi perusterveydenhuollossa (12,13). Myös Alzheimerin taudin diagnostiikasta ja lääkehoidosta laaditussa hoitosuosituksessa suositetaan CERAD-tehtäväsarjan käyttöä muistihäiriöiden arviointiin (14). Ongelmana on ollut, että Suomessa sovelletaan tällä hetkellä CERAD-tehtäviin pääosin amerikkalaisiin tutkimuksiin (15) perustuvia normeja, eikä niiden soveltuvuudesta Suomen oloihin ole riittävästi tutkittua tietoa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan ikä, koulutus ja sukupuoli ovat yhteydessä CERAD:n tehtävistä suoriutumiseen (15,16,17,18), ja niiden vaikutus voi olla hyvinkin erilainen eri etnisissä tai sosiaalis-taloudellisessa ryhmissä (15,16,17,18,19,20,21). Alustavassa suomalaisessa selvityksessä (22) todettiin enemmän koulutettujen suoriutuvan lähes kaikista tehtävistä paremmin kuin vähemmän koulutettujen, mutta iällä ei ollut lainkaan yhteyttä suorituksiin. Tutkimuksen otos oli kuitenkin hyvin pieni, vain 40 tervettä vapaaehtoista.

Tässä tutkimuksessa kognitiivisen CERAD-tehtäväsarjan tehtäville luotiin normit laajan kuopiolaisen väestöotoksen perusteella.

Aineisto ja menetelmät

Osallistujat

Tutkimusaineisto on peräisin satunnaiseen väestöotokseen perustuvasta lievän kognitiivisen heikentymisen (MCI) ja dementian seurantatutkimuksen toisesta vaiheesta (23,24). Ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneista 806 henkilöstä kutsuttiin seurantatutkimukseen kolmen vuoden kuluttua sellaiset 747 henkilöä, joilla ei ollut todettu dementiaa eikä lievää kognitiivista heikentymistä (24). Näistä henkilöistä 29 oli kuollut ja 10 muuttanut tutkimusalueen ulkopuolelle. Jäljelle jääneistä 708 henkilöstä tutkimukseen osallistui 550 (73 %) iältään 63-82-vuotiasta kuopiolaista (keski-ikä 71,5 v). Poissulkukriteereitä olivat MMSE:n pistemäärä alle 24, dementian vaikeusastetta mittaava CDR-luokka (Clinical Dementia Rating) vähintään 0,5 (mahdollinen dementia) tai muu kognitiivisiin suorituksiin mahdollisesti vaikuttava sairaus tai sellaisen jälkitila (Parkinsonin tauti ja epilepsia, depressio tai muu vakavatasoinen mielenterveyden häiriö tai aiemmin sairastettu aivohalvaus, aivoverenvuoto, aivokuume, aivokalvotulehdus tai runsas alkoholin käyttö).

CDR-arviointi perustui tutkimushoitajan tekemään tutkittavan ja mahdollisuuksien mukaan myös hänelle läheisen henkilön haastatteluun tutkimuspaikalla tai puhelimitse. Arvioon ei käytetty tietoa suoriutumisesta neuropsykologisissa tehtävissä. Näiden poissulkujen jälkeen normiaineistoon jäi 321 henkilöä, joilla ei ollut todettavissa kognitiivista suoriutumista heikentävää tai siihen mahdollisesti haitallisesti vaikuttavaa sairautta tai tilaa. Tutkimuksella oli paikallisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksyntä.

CERAD-tehtäväsarja

Kun suomalainen versio CERAD-tehtäväsarjasta otettiin käyttöön vuonna 1999 (12,13), siihen lisättiin viivästetyn kuvamuistin tehtävä, jossa hahmottamistehtävän piirretyt kuviot pyydetään piirtämään uudelleen noin viiden minuutin viiveen jälkeen muistinvaraisesti. Tehtävän on todettu tuovan merkittävän lisän muistitoimintojen arvioon (25). Kuvien viivästetty piirtäminen on kuulunut standardina uudempien kansainvälisten CERAD-tehtäväsarjojen joukkoon (21,32). Toinen lisäys on kellotaulun piirtäminen, jonka tuo tehtäväsarjaan lisää toiminnan ohjausta arvioivaa ainesta (26).

Kognitiivinen CERAD-tehtäväsarja esitettiin tutkittaville osana laajempaa neuropsykologista testisarjaa. CERAD-tehtävät esitettiin seuraavassa järjestyksessä: kielellinen sujuvuus, MMSE, sanalistan oppiminen, kopiointitehtävä, sanalistan viivästetty mieleen palautus ja tunnistaminen, kuvioiden viivästetty mieleen palautus, kellotaulun piirtäminen, nimeämistehtävä. Normaali esittämisjärjestys on hieman erilainen (12,13).

Kielellisen sujuvuuden tehtävässä tutkittavaa pyydetään luettelemaan mahdollisimman monta eläintä minuutin aikana (27). Tehtävässä arvioidaan toiminnan joustavuutta, semanttisesta muistista hakua vaativassa tilanteessa.

Nimeämistehtävänä on Bostonin nimeämistestin lyhennetty mukautettu versio. Se sisältää 15 nimettävää piirroskuvaa, joista viisi esittää hyvin tavallisia (esim. sakset), toiset viisi hieman harvinaisempia (esim. kota) ja loput viisi harvinaisia (esim. pelikaani) kohteita (28,29). Maksimipistemäärä on 15.

MMSE (2) sisältää useita lyhyitä tehtäviä, joilla arvioidaan kognition osa-alueita: orientaatiota, keskittymistä, muistia, kielellisiä toimintoja ja hahmottamista. Toisin kuin alkuperäisessä CERAD-tehtäväsarjassa (6), tehtävän tarkkaavuusosiossa käytettiin sanan kirjainten takaperin luettelemisen sijasta vähennyslaskuosiota. Maksimipistemäärä on 30.

Sanalistan oppimistehtävä on sama kymmenen sanan lista kuin ADAS-Cog-testissä (30). Henkilö saa itse lukea 10 sanan listan kolmeen kertaan ja sanojen muistamista testataan jokaisen lukukerran jälkeen. Maksimipistemäärä on 30.

Hahmottamista ja visuokonstruktiivisia taitoja arvioidaan ADAS-Cog-testistä (30) peräisin olevalla kopiointitehtävällä. Tutkittava kopioi mallista ympyrän, vinoneliön, kaksi päällekkäistä suorakaidetta ja kuution. Maksimipistemäärä on 11.

Sanalistan viivästetty mieleen palautus tapahtuu noin viiden minuutin kuluttua oppimistilanteesta. Maksimipistemäärä on 10. Säilymisprosentti lasketaan prosentteina kolmannen oppimiskerran tuloksesta: [viivästetty palautus/ 3. oppimiskerta] ¥ 100. Maksimipistemäärä on 100 %.

Sanalistan viivästetyssä tunnistamisessa tutkittavan on tunnistettava sanalistan oppimistehtävän kymmenen sanaa yhtä monen uuden sanan joukosta. Pistemäärä on oikein tunnistettujen sanalistan sanojen ja uusien sanojen prosenttiosuus maksimista: [oikeat Kyllä-vastaukset + oikeat Ei-vastaukset / 20] x 100. Maksimipistemäärä on 100 %.

Kuvioiden viivästetyssä palautuksessa tutkittava piirtää uudestaan muistin varassa hahmottamistehtävässä piirtämänsä kuviot. Pistemäärä on prosenttiosuus kopioimistehtävän pistemäärästä: [viivästetyn palautuksen pisteet / välittömän piirtämisen pisteet] x 100. Maksimipistemäärä on 100 %.

Kellotaulun piirtämisessä tutkittavaa pyydetään piirtämään kellotaulu numeroineen ja osoittimet näyttämään aikaa kymmenen yli yksitoista. Tehtävä ei kuulu alkuperäiseen CERAD-tehtäväsarjaan (6). Maksimipistemäärä on 6.

Tilastollinen käsittely

Aineiston taustamuuttujille on laskettu keskiarvot ja keskihajonnat, samoin CERAD-tehtäväsarjan eri tehtäville. Iän, koulutuksen ja sukupuolen yhteyttä testimuuttujiin tarkasteltiin askeltavan multippelin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Ikä ja koulutus laitettiin regressiomalliin jatkuvina muuttujina ja sukupuoli koodattuna nollaksi (naiset) ja ykköseksi (miehet). Rajana malliin ottamiselle oli merkitsevyystaso p < 0,05 ja poistamiselle p < 0,10. Lisäksi tarkasteltiin taustamuuttujien mahdollisia yhdysvaikutuksia varianssianalyysin avulla. Jokaiselle CERAD-tehtäväsarjan tehtävälle esitetään iän, koulutuksen ja sukupuolen mukaan jaoteltu normitaulukko keskiarvoineen ja keskihajontoineen (liitetaulukot 1-11 artikkelin sähköisessä versiossa). Koulutuksen osalta annetaan normit alle 9 vuotta ja 9 tai enemmän koulua käyneille. Kahdeksan tai vähemmän kouluvuosien raja perustuu siihen, että tutkittujen sukupolven henkilöt pääasiassa kävivät kuusivuotisen kansakoulun ja siihen kuuluvat ns. jatkoluokat eli kahdeksan luokkaa. Yhdeksän tai useamman kouluvuoden ryhmään kuuluvat ovat käyneet edellisen lisäksi oppikoulua, ammatillista koulua tai saaneet yliopistokoulutuksen. Tiedot analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmalla (versio 11.5).

Tulokset

Tutkimukseen osallistuneiden 321 henkilön demografiset taustatiedot on esitetty taulukossa 1. Aineistosta 65,7 % oli naisia. Koko aineiston keskimääräinen ikä oli 70,6 vuotta, eivätkä miehet ja naiset poikenneet iältään toisistaan merkitsevästi. Ikäryhmään 63-70-vuotiaat kuului aineistosta 54,2 % ja ryhmään 71-79-vuotiaat 45,8 %. Tutkitut olivat käyneet koulua keskimäärin 9,7 vuotta (vaihteluväli 4-21, mediaani 9 vuotta). Aineistosta 47,4 % oli käynyt 4-8 vuotta koulua ja 52,6 % yli 8 vuotta. Koulutusryhmät erosivat toisistaan keskimäärin 5,9 koulutusvuoden verran. Naisten ja miesten keskimääräinen koulutus ei eronnut merkitsevästi.

Taulukossa 2 on esitetty koko aineiston suoritusten keskiarvot eri CERAD-tehtäväsarjan tehtävissä. Lineaarisessa logistisessa regressioanalyysissä (taulukko 3) ikä, koulutus tai sukupuoli tai yhtäaikaisesti useampi näistä tekijöistä osoittautui tilastollisesti merkittäväksi vaikuttajaksi kaikissa CERAD-tehtävissä. Ikä oli yhteydessä kielelliseen sujuvuuteen, nimeämiseen ja sanalistan viivästetyn palautuksen säilymisprosenttiin niin, että vanhemmat henkilöt suoriutuivat nuorempia heikommin.

Koulutus oli yhteydessä suoriutumiseen 7 tehtävässä 9:stä niin, että enemmän koulutusta saaneet suoriutuivat paremmin kuin vähemmän koulutetut. Ainoastaan sanalistan säilymisprosenttiin ja sanalistan tunnistamiseen koulutuksella ei ollut yhteyttä. Lisäksi naiset suoriutuivat miehiä paremmin kaikissa muistitehtävissä. Vain nimeämisessä miehet suoriutuivat paremmin.

Taustamuuttujien selitysosuudet olivat varsin pieniä. Koulutus selitti vain hieman yli 10 % nimeämistehtävän, MMSE:n ja kopiointitehtävän pistemäärien vaihtelusta. Ikä selitti suoristusten vaihtelua sanasujuvuuden, nimeämisen ja sanalistan säilymisprosentin osalta alle 5 %. Vähäisin selitysaste taustamuuttujilla oli sanalistan tunnistamisen, kuvioiden viivästetyn palautuksen säilymisprosentin ja kellotaulun piirtämisen pistemäärien vaihteluun.

Varianssianalyysillä tarkasteltiin iän, koulutuksen ja sukupuolen yhteyttä ja yhdysvaikutuksia testimuuttujiin (tilastollista käsittelyä ei esitetty). Kaikilla kolmella luokituksella yhdysvaikutusta oli vain kahteen testimuuttujaan. Sukupuolen ja iän yhdysvaikutus MMSE:n pistemäärään ilmeni niin, että nuoremmat naiset suoriutuivat muita paremmin. Sukupuolen ja koulutuksen yhdysvaikutus ilmeni sanalistan viivästetyssä palauttamisessa niin, että koulutetummat naiset suoriutuivat tässä tehtävässä muita paremmin.

Artikkelin sähköisessä versiossa julkaistussa lisämateriaalissa (www.laakarilehti.fi, ks. Sisällysluettelot-kohdasta lehden numero) esitetään liitetaulukoina CERAD-tehtäväsarjan eri tehtävien normitieto iän, koulutuksen ja sukupuolen mukaan määritellyissä luokissa.

Pohdinta

CERAD-tehtäväsarjaa on jo usean vuoden ajan käytetty Suomessa muistihäiriösairauksien seulontaan. Tehtäville on määritelty pääosin amerikkalaiseen normitutkimukseen perustuvat katkaisurajat, joiden mukaan suoritus arvioidaan normaaliksi tai poikkeavaksi (13,15). Tässä tutkimuksessa esitämme CERAD-tehtäväsarjalle suomalaiseen väestöotannalla saatuun aineistoon perustuvat normit, joissa otetaan huomioon koulutuksen, iän ja sukupuolen vaikutus.

Enemmän kouluja käyneet suoriutuivat valtaosasta tehtävistä paremmin kuin vähemmän koulutetut. Vain kahdessa tehtävässä, sanalistan viivästetyn palautuksen säilymisprosentissa ja sanalistan tunnistamisessa, ei koulutuksen vaikutusta esiintynyt. Tulos on samanlainen kuin tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa (17), johon osallistui 196 vapaaehtoista yli 85-vuotiasta tutkittavaa, ja myös aiemmassa suomalaisessa pieneen vapaaehtoisotokseen perustuvassa tutkimuksessa (22) tulos oli samansuuntainen. Koulutuksen voidaan katsoa olevan muistitehtävissä painotetusti yhteydessä oppimisen tehokkuuteen, ei niinkään opitun aineksen säilymiseen.

Koulutuksen selitysosuus muuttujien vaihtelusta oli tässä tutkimuksessa pienempi (korkeintaan 11,5 %) kuin eräissä muissa vastaavissa tutkimuksissa (18,21), joissa sen selitysosuus on ollut 30-50 %. Näissä tutkimuksissa oli korostuneen runsaasti hyvin vähän kouluja käyneitä ja täysin kouluja käymättömiäkin (21).

Aiemmissa CERAD-tehtäväsarjan normitutkimuksissa koulutuksen yhteys suoriutumiseen on ollut merkittävä (15,16,17,18,19,21). Koulutuksen niukempi vaikutus suorituksiin tässä tutkimuksessa voi liittyä koulutuksen vähäisempään hajontaan ja korkeammin koulutettujen vähäisempään määrään (korkeammin koulutettujenkin ryhmässä koulutuksen keskiarvo on 12 vuotta). Tutkimuksemme antamia katkaisurajoja tuleekin soveltaa harkiten korkeasti koulutettuihin. Toisaalta, tässä tutkitun, sotavuodet nähneen sukupolven edustajien koulutus ei ole määräytynyt pelkästään älyllisen kyvykkyyden perustalta vaan myös taloudellisten taustojen perusteella. Näin on mahdollista, että koulutuksen määrä ei välttämättä heijasta niin selvästi kognitiivista kyvykkyyttä ja sen vaikutus jää siksi vähäisemmäksi.

Sukupuolen selitysosuus suoritusten vaihtelusta oli melko pieni ja ilmeni etenkin episodisen muistin tehtävissä. Sukupuolen suoritusten vaihtelua selittävä osuus oli selvästi suurempi kielellisessä muistissa kuin kuvallisessa muistissa. Naisten vahvempi suoriutuminen episodisen muistin alueella on todettu myös aiemmissa CERAD-tehtäväsarjaan liittyvissä tutkimuksissa (15,18,19,21,31). Gangulin ym. (16) tutkimuksessa naiset suoriutuivat miehiä paremmin lähes kaikista tehtävistä. Tässä tutkimuksessa miehet olivat naisia parempia ainoastaan Bostonin nimeämistestin lyhennetyssä versiossa, ja tämä tulos on saatu myös kahdessa muussa CERAD-tehtäväsarjan normitutkimuksessa (19,21).

Iän vaikutus kognitiiviseen suoriutumiseen oli taustamuuttujista vähäisin. Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa ikä ei korreloinut merkitsevästi CERAD-muuttujiin (22). Joissakin CERAD-tehtäväsarjan normitutkimuksissa on havaittu suoritusten heikentyvän huomattavasti lähes kaikissa tehtävissä iän lisääntyessä (16,21), mutta toisissa tutkimuksissa iän vaikutus on ollut vähäisempi ja ilmennyt lähinnä oppimisen tehokkuudessa (15,17,31) tai säilymisprosentissa (18). Aineiston ikävaihtelulla lienee suuri merkitys iän selitysosuuksien kannalta, mutta tuoreessa amerikkalaisessa tutkimuksessa iän vaikutus tuli esille oppimistehokkuudessa ja nimeämisessä vielä yli 85-vuotiailla tutkittavilla (17). Iän vaikutuksen niukkuuteen tässä tutkimuksessa voi vaikuttaa aineiston suhteellisen kapea ikäjakauma (63-79 vuotta), kapeampi kuin useimmissa muissa CERAD-normitutkimuksissa (15,16,21,31,32).

Tuloksemme vastaavat pääosin muiden länsimaisten normitutkimusten tehtäväkohtaisia tuloksia (15,16,31,32). Nimeämisen tulokset jäävät kuitenkin selvästi heikommiksi kuin amerikkalaisissa tutkimuksissa (15,17) sekä australialaisessa (31) ja saksalaisessa (32) aineistossa. Syy tähän on todennäköisesti se, että suomalaisessa versiossa helpot ja keskivaikeat nimeämistehtävän sanat ovat vaikeampia kuin muiden maiden versioissa. Myös kuvioiden säilymisprosentti on pienempi kuin saksalaisessa aineistossa (32). Tähän on voinut vaikuttaa se, että tutkimuksessamme kognitiivisen suoriutumisen seurantaan käytetty testisarja sisälsi muitakin kuin CERAD-tehtäväsarjan testejä ja kuvien mieleen palauttamisen tehtävät muistuttivat paljon toisiaan. Tämä on voinut vähentää motivaatiota jäljempänä esitetyssä CERAD:n kuvien mieleen palauttamisessa ja testimateriaali on voinut sekoittua keskenään. Kuvien mielessä säilyttämisen heikkous ilmenee varsinkin miehillä ja erityisesti vanhemmassa vähemmän koulutettujen miesten ryhmässä ja koulutetumpien miesten nuoremmassa ryhmässä (liitetaulukko 9), mikä herättää myös epäilyn prekliinisistä dementiatiloista näissä ryhmissä. Kuvien viivästetyn mieleen palauttamisen osalta tämän tutkimuksen antamat normitiedot eivät ole yhtä luotettavat kuin muissa testeissä.

CERAD-tehtäväsarjan tehtävien katkaisurajoiksi on ehdotettu väestöotokseen perustuvien suoritusten 10. tai 5. persentiiliä (33,34), toisin sanoen sitä pistemäärää, jota heikommin vain 5 % tai 10 % aineistosta suoriutuu. Taulukossa 4 verrataan nykyisten CERAD-tehtäväsarjan katkaisurajoja tämän tutkimuksen normiotoksen 5. ja 10. persentiilin suorituksiin tehtävittäin.

Kielellisen sujuvuuden tehtävässä, nimeämisessä, MMSE:ssa ja kellotaulun piirtämisessä nykyiset katkaisurajat ovat 10. persentiilin mukaiset. Tehtäväsarjan keskeisimmässä tehtävässä, sanalistan säilymisprosentissa nykyinen katkaisuraja vaikuttaa liian korkealta ja ylittää vanhempien ja vähemmän koulutettujen ryhmien keskiarvosuorituksen (liitetaulukko 6). Nykyinen katkaisuraja saattaa tuottaa vääriä positiivisia tuloksia näissä ryhmissä, eli kognitiivisesti heikentyneiksi tunnistetaan henkilöitä, jotka eivät sitä ole. CERAD-tutkimuksen tarkoituksena on kuitenkin löytää lieväoireisista henkilöistä jatkoselvittelyä tarvitsevat, eikä väärä positiivinen tulos välttämättä ole yhtä haitallinen yksilön kannalta kuin väärä negatiivinen tulos, joka keskeyttäisi selvittelyt.

Normiaineiston alkuperä vaikuttaa tuloksiin (20). Erityisesti yliopistoklinikoilla kerätyt ja yleensä mainostamalla rekrytoiduilla vapaaehtoisilla tutkittavilla tehtyihin tutkimuksiin pohjautuvat normit - jollainen suomalaisen CERAD-version tähän asti normipohjana käytetty aineisto on (15) - ovat tiukemmat kuin väestöpohjaiset normit (30). CERAD-tehtäväsarjan muistitehtävissä ero on todettu selvimmäksi sanalistan säilymisprosentissa, jossa tulos yliopistoperäisissä normeissa on selvästi korkeampi kuin väestöpohjaisissa tuloksissa (30). Myös suppean suomalaistutkimuksen (22) vapaaehtoisaineistoon perustuvat tulokset ovat tämän tutkimuksen keskimääräisiä tuloksia paremmat varsinkin muistitehtävissä: siinä heikommin koulutetun ryhmän tulokset muistitehtävissä vastaavat tämän tutkimuksen parhaimmin suoriutuvan ryhmän (paremmin koulutettujen 60-70-vuotiaiden naisten) tuloksia. Syy eroon voi piillä siis normiaineiston alkuperän erossa.

Sanalistan tunnistamisen katkaisuraja vaikuttaa olevan liian alhaalla (taulukko 4, liitetaulukko 7), jolloin tehtävän herkkyys kärsii eli kognitioltaan normaaleiksi tunnistetaan sellaisia, jotka sitä eivät ole, siis vääriä negatiivisia. Sanalistan oppimiselle ei katkaisuarvoa ole annettu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen perusteella oppimisen poikkeavan heikkona tuloksena voitaisiin pitää summapistemäärää alle 16 (liitetaulukko 4). Poikkeavana kopiointisuorituksena voidaan pitää pistemäärää alle 7 (liitetaulukko 8). Katkaisupisteiden toimivuus ja erottelukyky tulee jatkossa validoida selvittämällä niiden sensitiivisyys ja spesifisyys eroteltaessa lievää dementiaa tai sitä lievempiä kognitiivisia muutoksia normaalista kognitiivisesta tasosta.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin terveiden henkilöiden testisuoriutumista poistamalla analyyseistä neurologisista ongelmista ja muista kognitioon vaikuttavista sairauksista kärsivät henkilöt. On kuitenkin todennäköistä, että otoksessa on mukana henkilöitä, joilla on ollut prekliininen dementoiva aivoja rappeuttava sairaus. Näiden henkilöiden tunnistaminen ilman pitkäaikaista seurantaa on mahdotonta. Tulokset vastaavat kuitenkin suurelta osin muissa väestöaineistossa raportoituja normeja, joten niitä voidaan pitää kohtalaisen luotettavina.

Normitutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa luotettavasti sellaiseen väestöön, joka vastaa taustoiltaan normitutkimuksen väestöä. Näin ollen tässä esitettyjä normeja tulee soveltaa harkiten selvästi normiaineistoa pitemmälle koulutettuihin henkilöihin. CERAD-käsikirjassa (13) normien sovellusiäksi annetaan amerikkalaisten normien (15) mukaisesti 55 ikävuotta ja sitä vanhemmat. Kuvaamamme normiaineiston ikäjakauma oli 63-79 vuotta, joten normeja on sovellettava varoen alle 60-vuotiaisiin tai yli 85-vuotiaisiin.

Tästä asiasta tiedettiin

Muistihäiriösairauksien varhaiseksi tunnistamiseksi tarvitaan herkkiä ja tarkkoja kognitiivisia seulontavälineitä.

Perusterveydenhuollon keskeiseksi kognitiivisten toimintojen seulontavälineeksi on vakiintunut kognitiivinen CERAD-tehtäväsarja.

Ongelmana on ollut, ettei CERAD-tehtäväsarjalle ole ollut kattavia suomalaisia normeja.

Tämä tutkimus opetti

Kognitiiviselle CERAD-tehtäväsarjalle tuotettiin yli 60-vuotiaita suomalaisia varten normiaineisto.

Valtaosa nykyisen CERAD-tehtäväsarjan katkaisurajoista vaikuttaa olevan oikealla kohdalla.

Sanalistaoppimisen säilymisprosentin nykyinen katkaisuraja voi olla liian korkealla, ja tämä saattaa tuottaa seulonnassa vääriä positiivisia tapauksia.

Tämän tutkimuksen ikäluokissa koulutus vaikuttaa CERAD-tehtäväsarjasta suoriutumiseen eniten, sukupuoli vähemmän ja ikä vähiten.