21102 osumaa

Inhalaatiosteroidilla ja sympatomimeetillä saadaan vastetta pitkään

Kovin laajoja selvityksiä ei ole käytössä siitä, kuinka pitkään inhalaatiosteroideilla ja keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä saadut myönteiset alkuvaikutukset astman hoidossa säilyvät. Hollantilaiset tutkivat tätä 68 astmapotilaan seurannassa, jonka pituus oli yhteensä 5,5 vuotta. Käytössä oli perusvaiheessa inhaloiden terbutaliinia 500 myyg x 4/pv ja beklometasonia 200 myyg x 4/pv.

Hannu Puolijoki

Kiniinin vaarallinen haittavaikutus

Vuonna 1994 kuvattiin ensimmäiset kiniiniä käyttäneet potilaat, joille ilmaantui tromboottinen trombosytopeeninen purppura/hemolyyttis-ureeminen syndrooma (TTP-HUS). Matkan varrella on ilmennyt, että tämä haittavaikutus on varsin tyypillinen kiniinille. Nyt Yhdysvalloissa Oklahoman veri-instituutti raportoi laajemmasta potilasotoksesta; tämä instituutti näet huolehtii alueensa kaikista plasmanvaihdoista, joka on TTP-HUS:n valinnaishoito.

Robert Paul

Hippokampuksen verenkierto vilkasta akuutissa depressiossa

PET-tutkimusten mukaan vakavassa masennuksessa aivojen prefrontaalisen ja gingulan etuosan kuorikerroksen sekä nucleus caudatuksen verenkierto ja glukoosimetabolia ovat hidastuneet, kun taas amygdala-hippokampuskompleksin verenkierto on vilkastunut. Toisaalta hippokampuksen volyymi on masennusta sairastaneilla usein pienempi kuin terveillä. Nämä tutkimukset perustuvat kuitenkin pieniin ja valikoituneisiin aineistoihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pikatesti astmaan?

Kaikelle pitäisi olla pikatestejä, kiire kun on jatkuvaa. Kahden minuutin metakoliini-inhalaatioaltistusta voidaan jo pitää varsin hyvin pikasellaisena, mutta mikä onkaan sen luotettavuus. Kanadalaiset saivat tuhannella potilaalla varsin luotettavan tuntuisia tuloksia, joita kommentoidaan pääkirjoituksessakin. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että ns. metakoliinipositiivisuus ei ole sama asia kuin astma eikä negatiivisuus poissulje tautia. Mutta mielenkiintoinen avaus ajatellen terveydenhuoltomme tutkimuksiin tukehtuvaa rulettia...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet altistavat vanhusta itsemurhalle

Ruotsalaisessa haastattelututkimuksessa selvitettiin itsemurhaan päätyneiden vanhusten sosiaalisia stressitekijöitä. Itsemurhan tehneet vanhukset olivat somaattisesti ja psyykkisesti sairaampia, heillä oli ollut enemmän taloudellisia huolia ja erimielisyyksiä perheenjäsenten kanssa, heidän koulutustasonsa oli matalampi, he kokivat itsensä yksinäisemmiksi ja heidän perheessään esiintyi enemmän itsemurhia kuin vertailuvanhuksilla. Monimuuttuja-analyysissä psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet jäivät ainoiksi merkitseviksi selittäjiksi. Psyykkinen häiriö kasvatti suhteellisen riskin yli 50-kertaiseksi ja perheriidat noin 10-kertaiseksi. Havainto antaa pohdittavaa itsemurhien ehkäisyyn.

Raimo Kr Salokangas

Parempaan työvoimapolitiikkaan viidellä kehittämislinjauksella

Terveydenhuoltomme tulevaisuuden turvaamisprojektin yhden selvityshenkilöparin tuli pohtia tulevia työvoimakysymyksiä erityisesti siitä syystä, että kaikkien mielestä tämän alueen tulevaisuudennäkymät ovat poikkeuksellisen synkät. Ehdotuksia tuli tehdä täydennyskoulutuksen ja henkilöstön työnjaosta, terveydenhuollon työolosuhteiden parantamisesta ja ehdotusten toteuttamisen vaihtoehdoista. Selvityshenkilöiksi kutsuttiin rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja terveysjohtaja Riitta Simoila Helsingistä. Selvityshenkilöiden tukiryhmä on esitelty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Tiina Hautamäki väitteli Lääkärilehden AIDS- ja tuberkuloosikirjoittelusta: Lääkärin rooli muuttui auktoriteetista tiedonjakajaksi

Sosiologi Tiina Hautamäki tutki Tampereen yliopistossa äskettäin tarkastetussa väitöskirjassaan Lääkärilehden ja Terveydenhoitolehden AIDS- ja tuberkuloosikirjoittelua vuosina 1946-1996. Väitöskirja selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä nivoutuu sairauksiin kielenkäytön kautta. Tutkija havaitsi, että kirjoituksissa kuvattu potilas oli tarkastelujakson loppupuolella huomattavasti vastuullisempi kuin jakson alussa ja teki omia valintojaan aktiivisemmin.

Ulla Toikkanen

Mitä tehdä, kun terveysasemalla ei ole lääkäriä? Toimintamallin kuvaus

Terveyskeskusten paheneva lääkäripula erityisesti maaseudulla jättää osan väestöstä vaille vakituisia lääkäripalveluja. Potilaiden on matkustettava usein kymmeniä kilometrejä lähimmän lääkärin vastaanotolle. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kokeillaan toimintamallia, jossa sivuterveysasemien hoitajat tekevät osan lääkärille perinteisesti kuuluneista tehtävistä, kun terveysasemalla ei ole yhtään lääkäriä. Hoitajat ovat yhteydessä lääkäriin puhelimella, sähköpostilla ja Internetin välityksellä.

Pekka Jaatinen, Petri Kiippa, Anne Tasanko, Riitta Vanhatalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030