Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä Huonoon sosioekonomiseen asemaan liittyy lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus aivohalvaukseen. FINMONICA-aivohalvausrekisterin tietojen perusteella vuosina 1983-92 aikuisväestön ikävakioitu aivoinfarktin ilmaantuvuus oli alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä lähes kaksinkertainen verrattuna ylimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Myös kuolleisuus aivoinfarktiin väheni pienituloisista keskituloisiin ja siitä edelleen suurituloisiin siirryttäessä. Aivoverenvuodon ikävakioidussa ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa erot olivat samansuuntaiset ja yhtä selvät. Korkeampi sosioekonominen taso merkitsi myös laadukkaampia tutkimuksia ja lyhyempää hoitoaikaa sairaalassa. Juhani Sivenius, Dimitrije Jakovljevic, Jaakko Tuomilehto, Cinzia Sarti, Jorma Torppa, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Kari Alhainen, Aapo Lehtonen, Minna Kaarisalo, Veikko Salomaa Lehti 6: Alkuperäistutkimus 6/2002 Kommentteja
Värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa tulee kohentaa Suurin osa värttinäluun distaalisista murtumista paranee ongelmitta, mutta silti huonoja tuloksia esiintyy valitettavan usein. Tavallisimmin seurauksena on ranteen virheasento, pitkittynyt kiputila, liikerajoitus, tuntohäiriö, toimintakyvyn huononeminen, pitkittynyt tai pysyvä työkyvyttömyys - ja tyytymätön potilas. Radiologisen anatomian tunteminen, leikkaushoitoa tarvitsevien murtumatyyppien tunnistaminen, riittävän tarkka seuranta ja oikeaoppinen kuntoutus ovat hoidon kulmakiviä. Hoitomuoto tulee aina valita murtumatyypin ja potilaan tilanteen mukaan. Useimmiten repositio ja kipsaus ovat edelleen ensimmäinen vaihtoehto, mutta leikkaushoidon kynnys ei saa olla liian korkea. Jarkko Vasenius, Timo Raatikainen Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2002 Kommentteja
Ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoito Ihon ja kynsien sieni-infektioiden aiheuttajana on meillä lähes aina dermatofyytti eli silsasieni. Infektio varmistetaan sieninäytteen natiivi- ja viljelytutkimuksella, joka rajaa pois monet muut sienitauteja muistuttavat ihon ja kynsien sairaudet. Sieni-infektion hoito vaatii pitkää, jopa kahden vuoden seurantaa. Hoitona käytetään sisäistä ja ulkoista lääkehoitoa sekä jalkahoitajan suorittamaa kynnen mekaanista ohennusta tai kemiallista urealiuotushoitoa. Kynnen kirurgista poistoa ei suositella. Inkeri Helander Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2002 Kommentteja
Veripalvelu tulevaisuudessa Veripalvelun tulee jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja yhteistyötään kliinikoiden kanssa, jotta se pystyisi jatkossakin nauttimaan terveydenhuollon ammattilaisten ja suuren yleisön arvostusta. Tulevaisuudessa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia tarjoavat koko hoitoketjun kehittäminen, verivalmisteiden turvallisuuden parantaminen entisestään ja kenties kantasolusiirtojen yleistyminen. Jukka Rautonen Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Sydänperäisen äkkikuoleman ehkäisy edelleen ongelma Suomalainen tutkimus sai harvinaisen suurta arvostusta, kun New England Journal of Medicine julkaisi professori Heikki Huikurin ym. katsauksen sydänperäisen äkkikuoleman syistä ja ehkäisymahdollisuuksista. Sydänsairaudet ovat tärkein kuolemansyy länsimaissa ja noin puolet sydänkuolemista tapahtuu äkillisesti. Nykyisin pystytään tunnistamaan varsin luotettavasti useita harvoin esiintyviä sydänsairauksia ja tiloja, joissa äkkikuoleman vaara on suuri, ja ehkäisykeinotkin, kuten lääkkeet ja etenkin rytmihäiriötahdistimet, ovat tehokkaita näissä pienissä riskiryhmissä. Kuitenkin valtaosa äkkikuolemista ilmenee näennäisen satunnaisesti ns. terveessä väestössä. Toistaiseksi ei ole riittävän tarkkoja menetelmiä, joilla riskialttiit henkilöt voitaisiin seuloa väestöstä. Juhani Airaksinen Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2002 Kommentteja
Lyhyesti: B6-vitamiini lievittää tardiivia dyskinesiaa Tardiivi dyskinesia on yksi hankalimmista ja vaikeimmin hoidettavista psykoosilääkkeiden haittavaikutuksista. Pienessä, vain 15 potilasta käsittävässä kaksoissokkotutkimuksessa todettiin, että 400 mg:aan vuorokaudessa nostetulla B6-vitamiiniannoksella dyskineettiset ja parkinsonismioireet lievenivät kolmanteen hoitoviikkoon tultaessa merkitsevästi enemmän kuin lumelääkkeellä. Aktiivista vaihetta seuranneen wash-out -jakson aikana oireet palasivat ennalleen. Hoitoon ei liittynyt haittavaikutuksia. Näyttääkin siltä, että B6-vitamiinilla voidaan ainakin tilapäisesti lievittää tardiivin dyskinesian hankalia oireita. Raimo Kr Salokangas Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2002 Kommentteja
Pieni kortisoniannos ja pitkävaikutteinen avaava lääke hyvä yhdistelmä astmassa Astman hoidossa on taitettu pitkään peistä siitä, millainen inhaloitavan steroidin annoksen tulisi varsinkin hoidon alkuvaiheessa olla: suuriko vai pienikö, ja miten liittää siihen muuta lääkitystä. Nyt on valmistunut laaja asiaa koskeva selvitys, ns. OPTIMA-tutkimus, jossa käytettiin pieniä budesonidiannoksia ja avaavaa nopea- mutta samalla pitkävaikutteista formoterolia. Hannu Puolijoki Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2002 Kommentteja
Naisetkin kärsivät eturauhasvaivoista Eturauhasen liikakasvuun liittyvät oireet heikentävät ikääntyvän miehen elämänlaatua, kuten kaikki käytännön lääkärit hyvin tietävät. Aina ei ehkä riittävästi selvitetä, millä tavoin miehen eturauhasvaivat heijastuvat elämänkumppanin arkeen. Seppo Yt Junnila Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2002 Kommentteja
Bakteriofagin entsyymillä pneumokokin kimppuun Bakteriofagit ovat bakteerien viruksia. Niille on tyypillistä erittäin suuri spesifisyys bakteerilajien ja alatyyppien suhteen. Bakteriofageja käytetäänkin hyvän erottelukykynsä vuoksi monien bakteerilajien epidemiologisessa tutkimuksessa. Näitä bakteerien vitsauksia on jonkin verran käytetty infektioiden hoidossakin, mutta siihen tarkoitukseen ne ovat liiankin spesifisiä. Onnistunut hoito edellyttää infektion aiheuttajan tarkan tunnistamisen ja juuri siihen iskevien bakteriofagien käytön. Matti Viljanen Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Tupakoinnin lopettamiseen tähtäävästä ohjelmasta hyötyä Astman vuoksi päivystyksessä käyneiden 3-12-vuotiaiden, lähinnä kalifornialaisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten vanhempiin yritettiin vaikuttaa hoitajavetoisella ohjelmalla, jossa tähdättiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin informaatiota astmasta. Tutkimukseen kului virtsan nikotiinipitoisuuksien määritys ryhmän lapsilta muiden parametrien kuten pahenemisvaiheiden tilastoinnin ohella. Koordinoidulla ohjelmalla saatiin hyötyä: astman hoitoepisodit vähenivät ja virtsan nikotiinimääritykset tukivat interventioiden hyödyllisyyttä, joskin tilastollisen merkitsevyyden kannalta ongelmia oli mm. seurannasta putoamisen vuoksi. Hannu Puolijoki Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2002 Kommentteja
Uusia uutisia taas 5. tammikuuta Terveydenhuolto Uusia uutisia taas 5. tammikuuta Lääkärilehden toimitus kiittää lukijoitaan kuluneesta vuodesta. Avoin artikkeli
Hallituksen esitys palveluvalikoimasta kirvoitti yli 140 lausuntoa Terveydenhuolto Hallituksen esitys palveluvalikoimasta kirvoitti yli 140 lausuntoa Husin mukaan ehdotetulla sääntelyllä ei käytännössä ole kovin paljon merkitystä. Avoin artikkeli
Oikeuslääkäri etsii totuutta Kliininen työ Oikeuslääkäri etsii totuutta Mika Martiskainen osallistuu 2–4 oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen päivässä.
Yhä useampi pelkää synnytystä – pelon hoidosta on monia hyötyjä Katsausartikkeli Yhä useampi pelkää synnytystä – pelon hoidosta on monia hyötyjä Hoitamatta jättäminen lisää raskauskomplikaatioiden ja synnytystoimenpiteiden riskiä ja vaikuttaa jopa lapsilukuun.
Toiveita Joulupukille Terveydenhuolto Toiveita Joulupukille Ajat ovat vaikeat – mitä lääkärit toivovat tänä vuonna? Avoin artikkeli
Pitääkö kännyköiden pakkauksiin laittaa varoitusteksti? Keskustelua Pitääkö kännyköiden pakkauksiin laittaa varoitusteksti? Ruutuaika assosioituu suureen joukkoon mielenterveysongelmia, kirjoittaa emeritusprofessori Hasse Karlsson.