Lääkintä- ja valmiusryhmät Suomessa 1995-2000

Lääkintä- ja valmiusryhmät ovat osa lääkinnällisen pelastustoimen valmiutta, ja ne toimivat lähinnä poikkeusolojen monipotilastilanteissa. Kyselyn mukaan niitä on valtaosassa kunnista ja lähes kaikissa päivystävissä sairaaloissa. Viiden viime vuoden aikana niistä vain noin joka neljäs on ollut hälytystehtävissä. Kun harjoittelukaan ei toteudu suositusten mukaisesti, ryhmillä on varsin vähän kokemusta toiminnasta. Lääkintä- ja valmiusryhmiä olisi hyvä käyttää myös päivittäisissä ensihoitotehtävissä.

Timo Jama

Suonensisäisesti annetun magnesiumin vaikutukset sydämen rytmihäiriöiden syntyyn

2.11.2001 Helsingin yliopisto

Hannu Parikka

Antioksidatiiviset puolustusmekanismit vastasyntyneen keuhkossa

2.11.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Asikainen

Synnytyspelon taustatekijät ja hoito

2.11.2001 Helsingin yliopisto

Terhi Saisto

Vakavia mielenterveyshäiriöitä ja rikollisuutta ennustavat perhetekijät Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa

9.11.2001 Oulun yliopisto

Liisa Kemppainen

Sydämen toiminta primaaria ja sekundaaria hyperparatyreoosia sairastavilla potilailla

9.11.2001 Tampereen yliopisto

Satu Näppi

Ovulaatioriski matalahormonisten yhdistelmäehkäisypillereiden käytön aikana

9.11.2001 Helsingin yliopisto

Kaisa Elomaa

Osteoporoosi piileskelee suomalaisten luissa Edes murtumat eivät aina herätä tutkimaan luuntiheyttä

Kun yli 45-vuotias ihminen murtaa pikkuturmassa ranteensa tai nilkkansa, pitäisi hälytyskellojen soida. Luuntiheysmittaukseen pääsee kuitenkin vain tiukalla vaatimisella tai kovalla valuutalla. Luuntiheysmittareista ei maassa ole pulaa, mutta ne makaavat vajaakäytöllä jopa joissakin keskussairaaloissa - yksityisistä terveysasemista puhumattakaan.

Ulla Järvi

Pitäisikö D-vitamiinia lisätä maitoon?

- Noin 400 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan osteoporoosia, mutta vain osa tietää sairaudestaan, ja heistäkin vain osa on hoidossa. Uusia osteoporoottisia murtumia hoidetaan vuosittain noin 35 000. Vuonna 2000 niiden hoitamiseksi käytettiin yli tuhannen sairaansijan koko hoitokapasiteetti. - Suomalaisten talvisin erittäin alhaisen D-vitamiinipitoisuuden ja osteoporoosin välistä yhteyttä on pohdittu. Kansainväliset tutkimukset ovat vielä ristiriitaisia. Kuopiossa alkaa loppuvuodesta keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten parissa suuri tutkimus, jossa tutkitaan mm. D-vitamiinin vaikutusta luustoon. Nyt on jo varusmiehiltä mitattu talvisaikaan yhtä alhaisia D-vitamiinipitoisuuksia kuin laitoshoidossa olevilta vanhuksilta. Myös opiskelijatyttöjen on todettu saavan ravinnostaan aivan liian vähän D-vitamiinia. - Asiantuntijat pohtivat parhaillaan suositeltavan päiväannoksen määrää sekä sitä, miten sen saaminen ravinnosta turvattaisiin. Tuntuvakin annos D-vitamiinia saataisiin helposti lisättyä esimerkiksi maitoon.

Kunpa olisi huomattu aiemmin

-Olen kärsinyt useita vuosia erilaisista selkäkivuista ja saanut niihin kaikkea mahdollista hoitoa, kertoo kansanedustaja Riitta Prusti. Selkäranka kuitenkin kuvattiin ensimmäistä kertaa aivan vastikään. Jo röntgenkuvista lääkäri havaitsi luiden haurastumista, ja luuntiheysmittaus vahvisti epäilyt.