Lyhyesti: Soitellaan

Samalla kun tuutit tulvivat uutisia kännyköiden määrän kasvusta ja niitä tekevien firmojen pörssikurssien heilahteluista, tuuppaavat tutkijat eri lehtien kautta analyysejään niiden käytön riskeistä. Tässä taas yksi: Yhteensä 469 aikuisen amerikkalaisen aivosyöpäpotilaan ja heidän 422 verrokkinsa matkapuhelimen käyttöä verrattiin strukturoitua kyselyä käyttäen. Tutkijat eivät löytäneet kännykänkäytön ja aivosyövän ilmaantumisen välillä yhteyttä, mutta varmistivat määrärahojensa jatkumisen ehdottamalla lisätutkimuksia, joissa seuranta-aika on pidempi kuin tämän selvityksen vajaat 3 vuotta.

Seppo Yt Junnila

Vauvaluukku pelastaa vastasyntyneitä

Saksassa löydetään vuosittain 40-50 murhattua vastasyntynyttä. Tapetut lapset löytyvät tavallisesti roskalaatikoista. Tutkimusten mukaan suurin osa vastasyntyneitten äideistä on noin 14-15-vuotiaita saksalaisia nuoria. Vauvaluukku tarjoaa hylätylle vastasyntyneelle mahdollisuuden jäädä henkiin.

Carola Lindroos

Yleislääketieteeseen erikoistuminen Suomessa

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen laatua arvioiva kyselytutkimus tehtiin alalle erikoistuville vuonna 1999, jolloin uusi asetus oli juuri tullut voimaan. Vain vajaalla puolella erikoistuvista oli asetuksen edellyttämä nimetty ohjaaja ja runsas kolmannes oli laatinut henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Noin kahdella kolmasosalla oli vaikeuksia päästä suorittamaan kliinistä palvelua vähäisten koulutuspaikkojen vuoksi. Yliopistoilta tarvitaan nykyistä enemmän panostusta erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen, jotta asetuksen laatutavoitteet toteutuisivat tällä suurimmalla kliinisellä erikoistumisalalla.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Pertti Kekki, Sirkka-Liisa Kivelä, Matti Klockars, Kari Mattila, Paula Vainiomäki, Hannu Kautiainen, Jorma Takala

Pitkäaikaisesti sairaiden nuorten hoitoon sitoutuminen

Astmaa, epilepsiaa, diabetesta tai nivelreumaa sairastavat nuoret kokevat olevansa erilaisia kuin muut samanikäiset. Sairaus koetaan uhkaksi sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin nuorten pitkäaikaissairaiden sitoutumista hoitoon ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Vain vajaa neljäsosa nuorista oli sitoutunut hoitoonsa hyvin. Normaaliuden tunne, ympäristön tuki ja hoidon positiivisten merkitysten ymmärtäminen auttoivat nuorta sitoutumaan paremmin pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Parhaiten nuorilta onnistui säännöllinen lääkkeiden otto.

Helvi Kyngäs

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoidossa yhä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa viime vuosina edistynyt, mutta edelleenkin kuudella potilaalla kymmenestä hoitotasapaino on epätyydyttävä. Tutkimus verenpaineen hoidon kehityksestä terveyskeskuksissa osoittaa hoidon tulostason kansainvälisesti vaatimattomaksi. Lihavuus on entisestään yleistynyt tässä potilasryhmässä ja hoidon tehostamiseksi potilaille olisi laadittava laihdutusohjelma ja myös seurattava sen toteutumista. Sekä lääkkeettömässä että lääkehoidossa tarvitaan aktiivisempaa otetta.

Jorma Takala, Esko Kumpusalo Ja Työryhmä

Dementiaan liittyvien käytösoireiden lääkehoito

Dementiaan liittyviä käytösoireita on totuttu hoitamaan tavanomaisilla psykoosilääkkeillä ja bentsodiatsepiineilla. Kolinergisella vajaatoiminnalla on huomattava merkitys käytösoireiden synnyssä, ja Alzheimerin taudin hoitoon kehitetyillä asetyylikolinestraasin estäjillä onkin saavutettu positiivisia tuloksia käytösoireiden hoidossa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Allergian ehkäisy - onko lapsen ruokavalion modifioinnista hyötyä?

Suomessa, kuten muuallakaan länsimaissa, ei ole tähän mennessä onnistuttu allergioiden ehkäisyssä yrityksistä huolimatta. Tutkimuksissa on todettu, että ainoastaan pitkä, 4 kuukauden kestoinen rintaruokinta ja vanhempien tupakoimattomuus ehkäisee lasten allergisia sairauksia. Näillä keinoilla on valitettavan vähäinen ehkäisevä vaikutus, ja sen on osoitettu toimivan niissä perheissä, joissa on tiedossa perinnöllinen taipumus allergisiin sairauksiin. Lapsen ruokavalion kaventamisesta ei ole pitävästi osoitettua hyötyä atopian ja astman ehkäisyssä.

Taina Harjumaaskola, Minna Kaila

Mikrobilääkkeet munuaisten taakkana

Mikrobilääkkeet ovat tärkeä äkillisiä munuaisvaurioita aiheuttava lääkeryhmä jo senkin takia, että niitä käytetään runsaasti. Akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti on mikrobilääkehoidossa ilmenevä allerginen reaktio. Suoran toksisen tubulusvaurion aiheuttavia mikrobilääkkeitä käytetään yleensä vain sairaalassa vaikeiden infektioiden hoitoon. Avohoidon lääkärin on syytä muistaa, että tetrasykliineitä doksisykliiniä lukuun ottamatta ei pidä antaa munuaisten lievääkään vajaatoimintaa sairastavalle. Tavalliset avohoidon lääkkeet trimetopriimi ja sulfatrimetopriimi suurentavat kaliumpitoisuutta tavanomaisina hoitoannoksinakin ja tämä voi johtaa riskipotilailla hyperkalemiaan.

Mirja-Liisa Aitio

Mahapantaleikkaus lihavuuden kirurgisena hoitona

40 kg/m2) on vakava terveysriski, johon liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja lisääntynyt kuolleisuus. Konservatiivisten laihdutuskeinojen ongelmana on painon ylläpito ja huonot pitkän aikavälin hoitotulokset. Sairaalloisen lihavuuden kirurgisen hoidon pitkäaikaistulokset ovat merkittävästi parempia kuin konservatiivisten hoitojen tulokset. Viime vuosina mahapanta eli gastric banding -leikkaus on vaikuttanut lupaavalta, koska siinä ei puututa ruoan normaaliin kulkureittiin ja se on purettavissa.

Elina Pirinen, Antti Alakärppä, Eero Poikolainen, Matti Pääkkönen, Tuula Kiviluoto, Leena Mykkänen, Esko Alhava

Lyhyesti: Siedätyshoidosta apua allergikon keuhko-oireisiin

Britit tutkivat huonepölypunkille herkkien 44 nuhapotilaan aineistossa, auttaako spesifinen siedätys nimenomaan keuhkoputkien herkkyyteen metakoliinialtistuksessa. Tutkimus oli satunnaistettu ja lumekontrolloitu. Vuoden hoidolla saatiin FEV1-tasoa 20 % laskevan metakoliiniannoksen määrä suurenemaan aktiivihoitoa saanessa ryhmässä 2,9-kertaiseksi; kahden vuoden tulos oli 4-kertainen annos (95 %:n luottamusväli 2,9-5,7, p < 0,001), kun taas lumehoitoa saaneella ryhmällä ei muutoksia todettu. Normaali metakoliinialtistuksen tulos hoidon loputtua saatiin puolella aktiivihoitoa saaneista, ja ero oli selvä (p < 0,0001). Aktiivista siedätystä saaneista kenellekään ei kehittynyt astmaa, 9 %:lle verrokeista kylläkin. Tulokset antavat ymmärtää siedätyshoidon tehon hyväksi astmaoireiden ja löydösten eston suuntaan ainakin, kun kyseessä ovat valikoidut, yhdelle allergeenille herkät ympärivuotisista oireista kärsivät potilaat.

Hannu Puolijoki