Filosofia kohtasi lääketieteen: Jokainen potilaan ja lääkärin kohtaaminen on ainutkertainen tapahtuma

Filosofiaa pidetään usein asiana, joka kuuluu vain pölyisten kirjastojen kätköihin. Oikeasti filosofiaa suorastaan tihkuu arjen jokaisessa hetkessä; myös uupuneen päivystävän lääkärin kohdatessa outoja kipujaan valittavan potilaan. Ainakin näin ajattelevat lääketieteellisen filosofian harjoittajat.

Ulla Järvi

Yliopistosairaalan lastenneurologisten palvelujen käyttö

Lastenneurologisia erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevien potilaiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Kasvaneeseen konsultaatiotarpeeseen on pyritty vastaamaan lisäämällä ja kehittämällä yliopistosairaalan polikliinistä toimintaa. Tulevaisuuden haaste on lastenneurologisten ongelmien käsittelyvalmiuksien lisääminen perusterveydenhuollossa lievempien ongelmien hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi.

Leena Haataja, Matti Sillanpää

Lisäaineet ja ruoan kokonaisturvallisuus

Ruoan lisäaineet ovat saaneet jatkuvasti runsaasti julkisuutta. Kuluttajat ovat olleet huolissaan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja etenkin lisäaineista, joiden käyttöön tuli muutoksia Euroopan unioniin liittymisen mukana. Lisäaineiden saanti on Suomessa yleensä hyväksyttävällä tasolla. Ainoat poikkeukset ovat makkarasta ja lihavalmisteista saatava nitriitti ja mehutiivisteistä saatava bentsoehappo, joiden päivittäinen saanti saattaa ylittyä pienillä lapsilla. Lisäaineiden saantia voi vähentää monella tavoin, esim. välttämällä pitkälle jalostettuja elintarvikkeita ja vähentämällä ympäristön saastumista.

Pirjo-Liisa Penttilä

Neutrofiilien sytoplasmavasta-aineiden merkitys reumaattisissa nivelsairauksissa ja haavaisessa paksusuolen tulehduksessa

9.6.2000 Tampereen yliopisto

Anu Mustila

Kokeellinen haimasyöpämalli ja geenihoito

9.6.2000 Kuopion yliopisto

Kimmo Mäkinen

Mahalaukun limakalvon vaurio- ja suojamekanismit

9.6.2000 Helsingin yliopisto

Tuula Ranta-Knuuttila

Lasten avohoitokeuhkokuume

14.6.2000 Kuopion yliopisto

Tarja Heiskanen-Kosma

Beetasoluautoimmuniteetti ja tyypin 1 diabetekseen sairastumisen riskin arviointi

14.6.2000 Oulun yliopisto

Petri Kulmala

Primaarinen vasta-ainepuutos, CVI-tauti, Suomessa

14.6.2000 Turun yliopisto

Leena Kainulainen

Laitoshoidossa olevilla vanhuksilla luultua enemmän dementiaoireita

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista iäkkäistä potilaista on dementoituneita huomattavasti suurempi osa kuin aiemmat tilastotiedot osoittavat. Tähän tulokseen on tultu Stakesin ja Kelan tutkimuksessa, jossa selvitettiin yli 65-vuotiaiden suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä. Dementiaoireita ilmeni tutkimuksessa jopa 90 %:lla laitoshoidossa olevista. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa esiintyi 70 %:lla laitosvanhuksista. Luku on noin 20 % suurempi kuin on päätelty rekistereihin merkittyjen diagnoositietojen perusteella. Lievää dementiaa oli lisäksi 20 %:lla laitoshoidossa olevista vanhuksista. Puolet kaikista laitoshoidossa olevista tarvitsi jatkuvaa valvontaa esimerkiksi muistamattomuuden takia.

Suvi Sariola