Milloin oireeton aorttaläpän ahtauma pitäisi leikata?

Oireettoman potilaan altistaminen ison leikkauksen riskeille on vaikea hoitopäätös, jonka takana on oltava riittävästi tietoa selvästä hyödystä ennusteen kannalta.

Juhani Airaksinen

Lääkärikin tarvitsee kuntoutusta

- Lääkärien työn kuormittavuus on jatkuvasti kasvanut ja työuupumus on yhä yleisempi ongelma kollegakunnassa, mutta kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa Seppo A. Salo, ammatilliseen kuntoutukseen juuri itse osallistunut lääkäri. Hän ja viisi muuta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa järjestetyn työkykyä ylläpitävän ja parantavan TYK-valmennuksen läpikäynyttä lääkäriä ottivat yhteyttä Lääkärilehteen, koska he halusivat herättää keskustelua työssä jaksamisesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Kaikilla on lähipiirissään kollegoja, joiden työkunto olisi kipeästi huollon tarpeessa.

Marit Henriksson

Työkyvyn kehittäminen on työn kehittämistä

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa on kehitelty ammatillisen kuntoutuksen uutta ideologiaa, jonka ydin on työn ja työyhteisön kehittämisessä, ei vain kuntoutujan oman suorituskyvyn vahvistamisessa. Uutta lähestymistapaa on valmisteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Jorma Mäkitalo, joka normaalisti työskentelee Merikoskella tutkijan tehtävissä, on toiminut ensimmäisen laitoksessa lääkäreille järjestetyn TYK-kurssin vetäjänä.

Marit Henriksson

Toimiva terveydenhuolto vahvistaa taloudellista kilpailukykyä

Onko terveydenhuolto kansakunnan taakka vai kilpailuetu? Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään, hyvinvointiin sekä työtehoon. Polttava ja ajankohtainen aihe on: kuinka pitkään ihmiset jaksavat työelämässä? Vanhentuva Suomi on mittavien haasteiden edessä, sillä terveydenhuoltomenot kasvavat väestön ikääntyessä.

Merja Koivuniemi

Muutosjohtamisen haasteet yliopistosairaalassa

Yliopistosairaala on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio: sairaalan tehtävänä on tuottaa terveyttä, kun taas yliopisto kartuttaa terveyden tuottamiseen tarvittavaa tietopääomaa. Kahden suuren organisaation roolien yhteensovittaminen ja tuloksellinen toiminta edustaa poikkeuksellisen haastavaa johtamistehtävää, joka asettaa suuria vaatimuksia lääkärikunnan johtamisvalmiuksien kehittämiselle. Tehokkaan rekrytoinnin avulla tulisi tunnistaa ne henkilöt, joilla on valmiuksia kehittyä johtajiksi. Johtamistyön tulisi kilpailla parhaista kyvyistä ammatillisen uran rinnalla.

Anja Tuulonen, Jouko Isolauri, Heikki Paavilainen

Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutos Asiakkaan näkemyksiä

Imatralla yhdistettiin vuonna 1998 kaupungin ja sairaanhoitopiirin tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut lähes kokonaisuudessaan vuodeosastohoitoja myöten Imatran kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveystyön vastuualueeksi. Muutosprosessin suunnittelun ja toteutuksen aikana ilmeni monenlaista mielipidettä asiakkaiden heitteille jätöstä alkaen. Asiakaskyselyllä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia muutoksesta. Asiakkaat eivät kokeneet hoidon huonontuneen.

Raili Korhonen, Kari Korhonen, Pekka Utriainen

Immunologiset ja geneettiset tekijät tyypin 1 diabetekseen liittyvän munuaistaudin synnyssä

15.6.2000 Helsingin yliopisto

Eija Korpinen

Adrenomedulliini sydämen toiminnan säätelijänä

16.6.2000 Oulun yliopisto

Pietari Kinnunen

Sytokiiniviestit tyypin 1 diabeteksessa

16.6.2000 Turun yliopisto

Markus Halminen

Tretinoiinin eli ATRA:n käynnistämä solukuolema akuutissa myelooisessa leukemiassa

16.6.2000 Turun yliopisto

Aiping Zheng