Miten annetaan lääkettä pienelle astmaatikolle?

Inhalaationa annettava keuhkoputkia avaava beetasympatomimeettilääkitys on äkillisen astmakohtauksen hyväksytty alkuhoito. Pienille lapsille lääke voidaan antaa joko ponnekaasua sisältävän annossäiliön ja läpällisen tilanjatkeen tai erillisen lääkesumuttimen avulla. Ensimmäinen vaihtoehto on käytössä kotona, kun taas sairaalan poliklinikalla tai osastolla hoidettavat lapset saavan lääkkeensä useimmiten nebulisaattorilla. Mutta onko nebulisaattori tehokkaampi kuin tilanjatke? Tätä kysymystä selvitettiin hiljattain Uudessa-Seelannissa.

Per Ashorn

Uusia aspekteja allergisen nuhan hoitoon

Yhdysvalloissa tutkittiin monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 460 allergisesta nuhasta kärsivää potilasta (ikä 15-75 vuotta) kahden viikon hoitojaksolla sen selvittämiseksi, tuoko leukotrieenien estäjä montelukasti lisähyötyä loratadiinihoitoon (H1-reseptoreja salpaava antihistamiini). Allergisen nuhan diagnoosi perustui anamneesin lisäksi 8 tavanomaisella allergeenilla tehtyyn ihotestaukseen, jossa tuli olla vähintään yhdestä positiivinen löydös. Potilaat satunnaistettiin viiteen ryhmään vuorokausiannoksen suhteen: suun kautta montelukastia 10 tai 20 mg, loratadiinia 10 mg, montelukastia ja loratadiinia kumpaakin 10 mg tai lumelääke. Tutkimuksessa tarkasteltiin päiväaikaisen nuhaoireiston esiintyminen, mutta muitakin parametreja selvitettiin (silmäoireet, yöoireet, elämänlaatu jne.).

Hannu Puolijoki

Äkillisten sepelvaltimotautitapahtumien hoito muuttumassa entistä invasiivisemmaksi

Amerikkalaisessa tutkimuksessa vertailtiin konservatiivista ja varhaista invasiivista strategiaa non-Q-infarktin hoidossa 1 635 peräkkäisen potilaan aineiston retrospektiivisessa analyysissä. Potilaat, jotka hoidettiin invasiivista hoitoa suosivissa sairaaloissa (= 44 %:lle potilaista tehtiin varhainen sepelvaltimoiden pallolaajennus), selvisivät paremmin kuin konservatiivisissa sairaaloissa hoidetut potilaat, joissa vain 6 %:lle tehtiin toimenpide. Kuolleisuusero ilmeni jo sairaalahoitovaiheessa ja säilyi 4 vuoden seurannassa merkittävänä ( 20 % vs 37 %, p < 0,001). Konservatiivinen sairaalatyyppi säilyi itsenäisenä kuolleisuuden riskitekijänä myös tilastollisissa monimuuttujamalleissa.

Juhani Airaksinen

Kivespussit lämpiävät autoillessa

Useista maista on raportoitu spermatogeneesin häiriöiden lisääntymisestä. Syynä tähän on pidetty endokriinisten ja ympäristötekijöiden ohessa elämäntapamuutoksia. Spermatogeneesin tärkeä säätelijä on testiksen lämpötila, johon puolestaan vaikuttaa kivespussin anatomia ja sen iholta haihtuva lämpö. Normaali testiksen lämpötila on 32-35 C, ja jo 1-2 asteen nousu huonontaa sperman laatua. Normaali autoiluasento puristaa kivespussit reisien väliin ja ehkäisee kivespussien ihon pinta-alan laajentumista, joka on eräs fysiologinen lämmön haihtumista edistävä mekanismi. Terveiltä miehiltä tehty kivespussin iholämmön jatkuva rekisteröinti osoittikin, että normaaliin kävelyyn verrattuna autoilu lisäsi merkitsevästi (noin 2 C) kivespussien iholämpöä muutoin vakioiduissa olosuhteissa. Testiksen lämpö korreloi suoraan iholämpöön, ja iholämmön lisäys voikin selittää aiempia havaintoja, joissa on todettu ammattiautoilijoilla heikentynyt siitoskyky. Tämä vaikutus näkyy huonosti rutiininomaisessa spermatutkimuksessa, mutta viitteitä siitä on huomattu eläinkokeissa. Autoillessa voivat siis kärähtää muutkin kuin proput yläpäästä, joten on syytä todella uskoa liikennevalistajia, jotka suosittelevat riittäviä taukoja ja jaloittelua pitkän matkan aikana. Usein on hyvä antaa vaimon ajaa...

Pertti Kirkinen

Emeritusarkkipiispa puhuu kasvattajien puolesta Vahva yhteisö tukee kasvattajia

Mitä tapahtuu, kun lapset eivät enää saa olla lapsia eivätkä aikuiset uskalla olla aikuisia?

Tuula Vainikainen

Gerbera kukkii ihmisarvoiselle vanhuudelle

- Ihminen nousee barrikadeille surusta, toteaa runoilija. Me olemme perustaneet hyvän vanhuuden puolesta työskentelevän Gerbera-yhdistyksen, koska suremme sitä, ettei vanhuksistamme yhteiskunnassamme välitetä tarpeeksi, tiivistää osastonhoitaja Liisa Väätäinen, Gerbera ry:n puheenjohtaja.

Tuula Vainikainen

Lääkärien, hoitajien ja johtajien asenteet terveydenhuollon muutoksiin Osa I: Hoito- ja korvauskäytännöt sekä toimintojen keskittäminen

Terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on johtanut tilanteeseen, jossa palveluja joudutaan tavalla tai toisella rajaamaan. Lääkäreiden, hoitajien ja päättäjien asennoitumista ehdotettuihin muutoksiin kartoitettiin kaksiosaisessa kyselytutkimuksessa. Toimintojen keskittämistä kannatti suurin osa vastaajista. Lääkärit kannattivat myös leikkaus- ja muiden hoitojen jälkikontrollien siirtämistä terveyskeskuksiin sekä Kelan korvausten porrastamista hoidon vaikuttavuuden mukaan. Päättäjät kannattivat useita muutosehdotuksia selvästi laajemmin kuin lääkärit tai hoitajat. Tutkimuksen toinen osa julkaistaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Yleissairaalapsykiatria ja sen tehtävät

Yleissairaalapsykiatria tarkoittaa kaikkea yleissairaalan yhteydessä harjoitettavaa psykiatrista toimintaa. Välitön potilastyö ja yhteistyö potilaan somaattisesta hoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa muodostavat sen pääasiallisen sisällön. Yleissairaalasta on tullut vähitellen merkittävä psykiatriseen hoitoon hakeutumisen kanava. Yleissairaalapsykiatria on toiminut Suomessa neljännesvuosisadan ja hakenut toimintamalliaan psykiatrian ja somaattisen lääketieteen välimaastossa. Kesäkuussa 1999 yleissairaalapsykiatriasta tuli Suomen Lääkäriliiton erityispätevyys. Kuvaamme artikkelissamme alan kliinistä sisältöä.

Sari Kuisma, Tuula Pesonen, Pirkko Hiltunen, Erkki Äärelä, Pentti Sorri Antero Leppävuori, Johannes Lehtonen

Tyypin 1 diabeteksen kliinisiä, immunologisia ja geneettisiä ominaispiirteitä

8.4.2000, Kuopion yliopisto

Jorma Komulainen

Kiihtyvyysvoimilta suojaavat varusteet lisäävät lentoturvallisuutta

14.4.2000, Kuopion yliopisto

Simo Siitonen