Pneumokokin aiheuttama keuhkokuume lapsilla

14.4.2000, Turun yliopisto

Pia Toikka

Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa

15.4.2000, Tampereen yliopisto

Hannu Rintanen

Uutta tietoa Parkinsonin taudin lääkehoidosta

15.4.2000, Turun yliopisto

Valtteri Kaasinen

Alportin oireyhtymä Suomessa

19.4.2000, Helsingin yliopisto

Heli Pajari

Erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitokselta: Aivotyölläkin voi treenata itsensä ylikuntoon

Olen tosiaan loman tarpeessa! puuskahtaa nyt moni suomalainen. Väsymys on kehon hälytyssignaali: Hiljennä tahtia!

Ulla Järvi

Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalvelujen käyttö

Nuoruusikäisten vakava masennustila on yleinen psykiatrinen häiriö: epidemiologisissa tutkimuksissa esiintyvyys tutkimushetkellä on ollut 3-5 %, yhden vuoden esiintyvyys 8-10 % ja elämänaikainen esiintyvyys noin 15 %. Muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti on tavallisempaa kuin masennustilan esiintyminen yksinään. Noin puolet vakavasti masentuneista nuorista on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon ja noin kolmanneksella on ollut psykiatrinen hoitokontakti. Nuorten hoitoon hakeutumisessa vanhemmilla ja nuorten kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä osuus, mutta oireiden tunnistaminen ja hoidon tarpeen arviointi voi olla vaikeaa.

Linnea Haarasilta, Terhi Aalto-Setälä, Mirjami Pelkonen, Mauri Marttunen

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa on tähänastisten kokemusten mukaan käyttökelpoinen ja turvallinen toimenpide, jonka vaikuttavuus vajaatoiminnan aiheuttamiin kliinisiin oireisiin näyttää kiistattomalta. Merkittävin etu aikaisempiin avoleikkauksiin nähden on, ettei avoin laajakaan säärihaava ole toimenpiteen esteenä. Lisäksi kosmeettinen tulos on parempi, potilaan toipuminen leikkauksen jälkeen nopeampaa ja mobilisaatio helpompaa. Tarvittaessa toimenpiteeseen voidaan liittää säärihaavan revisio, ihonsiirrot ja primaarisuonikohjuleikkaus.

Janne J. Jokinen, Voitto Aittola

Krooninen myelooinen leukemia, diagnostiikka ja hoito

Krooninen myelooinen leukemia on harvinainen verisyöpä, jota tulisi epäillä aina, kun hyväkuntoisella henkilöllä todetaan suuri valkosolumäärä ja granulosyyttien esiasteita tai suurentunut perna. Vaikka tauti on aluksi kevyellä hoidolla helposti hallittavissa, se väistämättä johtaa muutaman vuoden sisällä kuolemaan, ellei taudinkulkuun puututa tehokkaalla hoidolla riittävän ajoissa. Tällaisia hoitoja ovat allogeeninen kantasolusiirto, jolla voi parantua taudista pysyvästi ja interferonihoito, joka pidentää elinaikaa. Taudin molekulaarisen taustan selvittäminen on johtamassa myös uusiin lupaaviin hoitomuotoihin.

Pirjo Koistinen

Perheväkivallan uhrin kohtaaminen lääkärin työssä

Perheväkivalta on pysynyt näkymättömissä viime vuosiin saakka. Suomessa lääkärit arvioivat tapaavansa perheväkivallan uhreja keskimäärin yhden kuukaudessa. Aikuisväestön naisista kolme kymmenestä on aikuisiällään kokenut fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, ja edellisen vuoden aikana 17 %:lla heistä on ollut väkivaltakokemuksia lähisuhteessaan.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen

Lyhyesti: Elektiivisiä leikkauksia kannattaa lykätä pallolaajennuksen jälkeen

Pallolaajennushoidon yhteydessä sepelvaltimoon usein asennettava stentti (metalliverkko) vaatii 4 viikon tehokkaan antitromboottisen hoidon. Teksasilaiset tutkijat löysivät jälkikäteen 40 potilasta, joille oli tehty suuri yleisanestesiaa vaativa leikkaus 4 viikon kuluessa stentin asentamisesta. Leikkauskomplikaatioita ilmaantui katastrofaalinen määrä, jos leikkaus tehtiin 2 viikon kuluessa stentin asentamisesta, ja vakavia vuotoja esiintyi usein vielä 2 viikon jälkeenkin. Siis kaikki elektiiviset leikkaukset on syytä siirtää vähintään kuukauden päähän pallolaajennuksesta.

Juhani Airaksinen